Tiedettä ja Täpinää Scratch-kisassa!

Oulun Tietomaassa tapahtui torstaina jotakin historiallista, ainakin Oulun ja Suomen mittakaavassa: tuolloin järjestettiin pohjolan ensimmäinen Scratch-ohjelmointikilpailu!

Aamulla Tietomaahan saapui kuusitoista joukkueellista jännittyneitä peruskoululaisia. Osa oppilaista oli harjaantuneita Scratch-taitureita ja toiset vasta-alkajia, jotka olivat harjoitelleet Scratchia lähinnä kisoja edeltävän kuukauden aikana. Kun kisa starttasi klo 9.45, Tietomaan neljännen kerroksen tiedeluokka täyttyi ääriään myöten.

Jokaiselle kisatiimille jaettiin linkki, jonka takaa löytyi kisan aloitusprojekti, eli lähes tyhjä pelipohja, joka sisälsi vain muutaman Piskelillä askarrellun hahmon ja lyhyen koodiskriptin. Kun kello kilahti kymmenen, jokainen tiimi aloitti oman pelinsä suunnittelun. Valmista pohjaa hahmoineen, taustoineen ja skripteineen sai käyttää, mutta niistä aineksista piti jokaisen tiimin suunnitella oman näköisensä peli. Valmista piti olla viimeistään klo 12, eli aikaa ei ollut paljon.

Into oli hurja, ja osa tiimien suunnitelmista suorastaan maailmoja syleileviä. Osalla suuri osa pelinkehitysajasta kului ideointiin ja suunnitteluun, toisilla omien hahmojen piirtämiseen. Suurin osa aloitti kuitenkin pelimekaniikan ohjelmoimisesta, mikä lienee juuri se järkevin ratkaisu.

Keskipäivä koitti joillekin ryhmille turhan pian, mutta lisäaikaa ei pelinikkareille ollut, vaan nyt oli aika esitellä pelit toisille oppilaille ja tuomareille. Oli hienoa nähdä, miten erilaisia tuotoksia tiimit olivat saaneet aikaan. Joukosta löytyi monen kentän kattavia seikkailuja, tiukkoja reaktiopelejä, taistelupelejä, tarinoita ja labyrintteja. Kaikki pelit olivat omalla tavallaan upeita mediatuotoksia, joten tuomarointi ei ollut helppoa. Pisteitä jaettiin kuitenkin ennalta sovittujen kriteerien mukaan omaperäisyydestä, toimivuudesta ja autenttisuudesta.

Toivottavasti kisa sparraa Oulun Scratch-taitureita entistä kunnianhimoisempiin suorituksiin. Ensi vuonna otetaan uusiksi! Ja osan kanssa tapaamme myös Lappeenrannassa. Game it Now!

Markus Packalén, Rajakylätekno

Mainokset

Pohjoismaat ja Baltian valtiot lautapeleinä

Päätimme lähteä tutustumaan ympäristöopissa aiheena oleviin Pohjoismaihin ja Baltian valtioihin hieman eri tavalla. Toteutimme ryhmissä lautapelit, joista jokaisen tuli liittyä johonkin edellä mainituista maista. Näin alkunsa saivat mm. Ruotsiin linkittyvä Candy World -peli ja Islantiin linkittyvä Pako saarelta. Lautapelejä tehdessä hyödynsimme käsityö- ja askartelutaitojen ja -materiaalien lisäksi mm. Microbit-mikrokontrolleria, TinkerCadia ja 3D-tulostusta sekä greenscreeniä ja iPadia.

Lisätietoja lautapeliprojektista löydät blogimme materiaalipankista löytyvästä projektikortista. Tässä lautapeleistä tehdyt mainokset, joissa on hyödynnetty iPadilla tehtyä greenscreen-kuvausta, musiikin tunnilla (Garagebandilla) tehtyjä taustamusiikkeja ja lopuksi vielä iMovieta mainosvideoiden editoinnissa.

Candy World
Pako saarelta
Tanskan kiertomatka
Norjaseikkailu
Viron nähtävyydet

Lautapeliprojektin ohessa painettiin jokaiselle 4A-teknoluokkalaiselle oma teknopaita, jossa teknoluokkalogon lisäksi komeilee myös jokaisen itse suunnittelema nimiteksti. Paidat puetaan ylpeänä päälle mm. kevään robotiikka- ja ohjelmointikisoihin osallistuttaessa.

4A-teknoluokkalaiset painotuoreet teknopaidat päällä joulukuussa 2018.

Arto Hietapelto

Robomestarien TET eli työelämään tutustumispäivä

Koulumme on äärimmäisen onnekas, kun meillä opiskelee toinen toistaan fiksumpia oppilaita. Tänään neljä hienoa 7.lk nuorta tuli hyödyntämään omaa erityisosaamistaan pienempien oppilaiden pariin. Kyseessä oli tietysti omat Robomestarimme Pauliina, Ilona, Eero ja Vili, jotka opettivat robotiikan alkeita 2a:n, 2b:n, 3a:n ja 5c:n oppilaille. Pauliina ja Ilona perehdyttivät 2. luokan oppilaat WeDo -legorobotin käyttöön Veetin ja Vilin koutsatessa isompien oppilaiden harjoittelua EV3-legoroboteilla. Opettajat ylistivät nuoria osaajiamme ja toivoivat heiltä jatkossakin tukea. Lapset taas olivat näistä julkkiksista aivan innoissaan ja taisipa innokkaimmat kysellä nimmareita sekä selfieitäkin.

Suuri, suurempi, NOKIA!

Tämä oli pieni adjektiivien vertailumuotoharjoitus, jonka inspiraationa toimi 6A-teknoluokan vierailu NOKIA:n ruskon tehtaaseen. Tänään emme menneet katsomaan kumisaappaita tai autonrenkaita, tai edes kännyköitä, vaan tukiasemia.

Kun avaat kännykkäsi, se ottaa yhteyden lähimpään antennitorniin, jossa sijaitsee matkapuhelinoperaattorisi omistama tukiasema. Tämä tukiasema kuljettaa Snap-videosi tai IG-kuvasi kännykältäsi verkkoon sille palvelimelle, jolle se on matkalla. Kaikki tieto liikkuu radioaalloilla. NOKIA on yritys, joka valmistaa nämä tukiasemat operaattoreille ja huolehtii näin, että data siirtyy varmasti ja tehokkaasti.

Millaisia ihmisiä tarvitaan keksimään, suunnittelemaan, rakentamaan, testaamaan, myymään ja asentamaan tällaista teknologiaa? Tehtaalla meillä oli ilo tavata monenlaisia työntekijöitä: insinöörejä, testaajia, johtajia ja assistentteja. He kertoivat, mitä ovat opiskelleet, miten ovat päätyneet NOKIAlle ja millaista heidän työnsä on.

Kenties mielenkiintoisinta oli kuitenkin pukea päälle suojatakit ja staattisen sähkön poistavat kenkänauhat ja käydä kierros tuotanto- ja testaustiloissa. Kenties joku teknoluokkalaisista on kymmenen vuoden päästä täällä töissä rakentamassa 10G-protokollan mukaisia tukiasemia.

 

Teknologiakasvatuksen video

Erinomainen teknoluokkavuosi 2018 alkaa pikkuhiljaa kääntyä kohti loppuaan. Paljon olemme teknoluokkaverkostona saaneet aikaiseksi ja joukkomme kasvaa hyvää vauhtia. Yhdessä olemme paljon vahvempia! Verkoston osaaminen on huikealla tasolla, ja mikä parasta jokaisella on aito halu jakaa osaamistaan ja auttaa muita. Tästä on hyvä jatkaa kohti tulevia mahdollisuuksia ja haasteitakin!

Ikään kuin joululahjana julkaisemme tekemämme videon teknologiakasvatuksesta. Tälle videolle on kerätty mielestämme oleellisimmat asiat, jotka on hyvä tietää teknologiakasvatuksen teoriasta ja hieman historiastakin.

Oikein hyvää ja rauhallista joulua!
Toivoo: Lähes koko Suomen kattava tenkoluokkaverkosto

Ps. Ennen uutta vuotta julkaisemme myös videon teknologiapainotteisesta luokasta, joten kannattaa pysyä kuulolla.

Maailman korkeimmat tornit

Kuinka korkeita ovat maailman korkeimmat rakennukset? Miten ne on rakennettu? Millaisista materiaaleista ne on valmistettu? Miten ne on perustettu? Kuka pesee niiden ikkunat?

Teknoluokkalaisten tornikilpailussa materiaaleina oli teräksen ja lasin sijasta aaltopahvi ja maalarinteippi ja aikaa vain 20 minuuttia. Silti tornit kohosivat korkeuksiin kiitettävän hienosti.

Kestävimmät rakenteet saatiin aikaan kiertämällä aaltopahvisuikaleista U:n tai L:n muotoisia palkkeja. Ne ryhmät, jotka tämän tajusivat, pärjäsivät kisassa.img_2070.jpgimg_2072.jpg

Tutkimumatka teknologiaan -kerhossa avoimet ovet ja Kaleva paikalla

Lauantaina 10.11. oli Tutkimusmatka teknologiaan -kerhossa avoimien ovien päivä. Paikalla vieraili mukavasti vanhempia, jotka pääsivät tutustumaan lastensa kerhotoimintaan. Lisäksi saimme mieluisia vieraita, kun sanomalehti Kaleva tuli tekemään juttua toiminnastamme. Kalevan kuvagalleriassa on paljon kuvia kerhosta.

Avointen ovien päivänä lapset saivat ensikosketuksen Micro:Bit-mikrokontrolleriin sekä jatkoivat sisustus- ja 3d-tulostusurakkaansa.

Tutkimusmatka teknologiaan 3.jpgTutkimusmatka teknologiaan 2.jpgTutkimusmatka teknologiaan 1.jpgTutkimusmatka teknologiaan.jpg

Leonardon ateljeessa

Mikä Leonardo Da Vincin keksinnöistä oli kaikista mielenkiintoisin? Mikä inspiroi? 5-6.lk:n valinnaiskurssilla perehdyttiin tämän häkellyttävän tuotteliaan renessanssineron hengentuotteisiin rakentamalla keksinnöistä pienoismalleja.

Leonardolla tuskin oli käytössään kuumaliimapistooleja, mutta meillä onneksi oli. Varapatruunoitakin taisi kulua melkoinen määrä. Tuotokset ovat joka tapauksessa henkeäsalpaavan hienoja.

Tietokone on osista tehty

6A-teknoluokkalaiset ovat ottaneet tänä syksynä totuttua suoraviivaisemman lähestymistavan tieto- ja viestintätekniikkaan. Lähestyimme tällä kertaa tietokoneita ruuvimeisseleiden ja porakoneiden kanssa.

Koulun vanhojen läppäreiden sisältä löytyi huomattava määrä elektroniikkaa. Jotkut osat, kuten emolevy, prosessori, DVD-asema ja kovalevy olivat selvästi tunnistettavissa, mutta esim. BIOS-piirin tai integroidun näytönohjaimen löytäminen oli haastavampaa. Osista kerätään näyttely Mediateekin seinälle, jotta myös muut oppilaat pääsevät tutustumaan tietokoneen sisuskaluihin.

IMG_2046img_2409.jpeg