Rajakylän koulussa Oulussa 2012 alettiin miettiä kuinka teknologiaprojektit voisi nivoa laajemmiksi kokonaisuuksiksi ja osaksi koulun arkea. Syntyi idea teknologiapainotteisista luokista. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön apurahan avulla pääsimme pilotoimaan ja kehittämään teknoluokkatoimintaa. Myöhemmin 100v-säätiöltä saamallamme rahoituksella saimme luotua lopullisesti toimivan konseptin, joka toimii meidän koulussamme. Hundrediin päästyämme saimme kansallista ja kansainvälistäkin näkyvyyttä. Saimme isomman summan rahoitusta teknoluokkatoiminnan kehittämiseen OPH:lta yhdessä Lappeenrannan ja Kuopion kanssa. Myös 100v-säätiö antoi 20 000€:n apurahan teknoluokkatoiminnan levittämiseen valtakunnallisesti.
Lukuvuosi 2017-18 on ollut teknoluokkatoiminnan näkökulmasta erinomainen. Olemme kehittäneet toimintaamme sekä luoneet monistettavaa mallia yhä valmiimmaksi Kuopion ja Lappeenrannan kanssa. Lisäksi 100-v-säätiön rahoituksen avulla teknoluokkatoiminta aloitettiin viidessä uudessa koulussa: Vanttilan koulussa Espoossa (1.lk Mari Pulkkinen), Normaalikoululla Tampereella (3.lk Janne Nissinen), Poutun koululla Lapualla (5.-6.lk Kari Västinsalo), Ylikylän koulussa Rovaniemellä (Anna-Kristiina Rahkala 4.lk) ja Kaakkurin koulussa Oulussa (Petri Kemppinen ja Samuli Sorvari 2kpl 4.lk).
Haimme joukkoomme kehittäjäopettajia, joilla teknologia on hallussa ja tietynlainen yhteneväinen pedagoginen ajattelutapa. Tarkoituksenamme oli saada myös luokkia mukaan eri puolelta kaunista isänmaatamme sekä eri luokka-asteilta. Kaiken kaikkiaan onnistuimme tässä rekrytointiprosessissa äärimmäisen hyvin. Saimme innokkaita ja työteliäitä teknologiaosaajia, joiden oli helppo sisäistää teknologiapainotteisen luokan toiminnallinen ja yhteisöllinen pedagogia. Jokainen mukaan lähtenyt hankekoulu sai 3500€ käynnistysrahan, jolla kehotettiin kohdenatamaan suunnitteluaikaan, tarvittavaa välineistöön sekä sijais- ja matkustuskuluihin. Tämän kohtuullisen pienen rahoituksen lisäksi jokainen koulu on itse satsannut toimintaan mukavasti. Osa enemmän ja osa hiukan vähemmän, mutta on ollut hieno huomata koulujen johdonkin sitoutuneen nykyaikaisen pedagogian haltuun ottamiseen ja kehittämiseen. Jokaisen koulun saavutuksista voin olla ylpeä. Mukana on ollut opettajia, joiden teknologinen osaaminen on ollut itsellä huippuluokkaa jo alussa, mutta olipa mukana ihan tavallisiakin opettajia, joilla ei ennen tätä lukuvuotta ollut suurempaa kosketuspintaan teknologian hyödyntämiseen opetuksessa.
Olemme levittäneet teknoluokkaintoa kolmessa eri seminaarissa luennoitsijoina/ panelisteina: ITK-messuilla, Taide- ja Teknologia –semiaarissa sekä sukupuoli ohjauksessa –seminaarissa. Olemme saaneet kovasti positiivista palautetta kaikissa seminaareissa. Viimeksi mainitun seminaarin aiheena oli opiskelu- ja työpaikkojen todella huolestuttava segregaatio sukupuolen mukaan. Suomalaiset tytöt ovat maailman huippuja luonnontieteissä, mutta eivät koe olevansa hyviä niissä eivätkä hakeudu opiskelemaan teknologiaa. 84% teknologiaopiskelijoista ovat poikia! Teknoluokkatoiminnassa olemme entistä enemmän ottaneet tämän sukupuolitietoisuuden huomioon. Pyrimme luomaan kokonaisuuksia, joista myös tytöt voivat nauttia ja innostua. Kaksi äärimmäisen onnistunutta tällaista projektia on ollut luokan maskoteille tehtävät teknologiahuoneet sekä koruprojekti, jossa 5.lk oppilaat ovat laserleikanneet itsesuunnittelemiaan koruja ja myyneet niitä eri tapahtumissa. Luokka on saanut todellakin kokea mitä yrittäjyys on sen valoineen ja varjopuolineenkin. Rahaa korumyynnillä luokka keräsi puolessa vuodessa n.2000€ robotiikan koululaiskisoihin Tampereelle kohdistuvaa luokkaretkeä varten. Tämän näkyvyyden kautta olemme suunnittelemassa valtakunnallista teknologiakerhokokonaisuutta, jonka sisällöillä pyritään houkuttelemaan tyttöjä innostumaan teknologiasta. Toki kerhot ovat avoinna kaikille, mutta sisällöt ovat sellaisia, että ne todennäköisesti houkuttelevat tyttöjäkin mukaan. Rahoitus näihin kerhoihin on tarkoitus saada yksityiseltä sektorilta. Tuntuu, että jaamme yhteisen huolen valtakunnallisesta teknologiaosaamisvajeesta, joka heijastuu jo tällä hetkellä osaavien opiskelijoiden ja työntekijöiden saatavuuteen. Tulevaisuudessa on suuri pelko, että menetämme osaamattomuutemme vuoksi valtiona potentiaalia, joka meillä olisi käsillä yhtenä huipputeknologian ja osaamisen kärkimaana.
Tarkemmin Rajakylän teknoluokan toimintaan pääsee tutustumaan blogistamme https://rajakylatekno.wordpress.com/ kautta. Blogiin olemme myös tehneet vapaasti käytettävää materiaalipankkia opettajille, jotta eri opettajat osaisivat tarjota pedagogisesti mietittyä teknologiakasvatusta oppilailleen eri puolella Suomea. Valtakunnallisen teknoluokkaverkoston toimintaan pääsee tutustumaan http://teknoluokka.wordpress.com/ -blogista.
Meidän kauttamme sadat oppilaat ympäri maan ovat saaneet mielekkäitä, pedagogisesti toimivia oppimiskokonaisuuksia. Olemme onnistuneet lukuvuoden tavoitteessa erinomaisesti, ja useilta osin jopa ylittäneet ne. Teknoluokkaverkosto elää ja voi hyvin!
Erinomaista kesää!
Jussi ja muu teknotiimi
rajakylätekno 