Yrittäjyyskasvatus

Palvelumuotoilua OP:n tapaan

Eilen teknoluokat saivat vieraakseen mielenkiintoisen henkilön: Jaana Paananen OP:n tuotekehityslaboratoriosta kertoi, millaisessa ympäristössä yrityksen parhaat ideat ovat syntyneet. Tutustuimme mm. OP-kulku ja Pivo Junior-palveluihin, jotka molemmat on tuotettu Jaanan työpaikalla. Hän piti erityisen tärkeänä, että tuotteiden ja palvelujen suunnittelijat kuuntelevat käyttäjiä ja asiakkaita.

Vierailun parasta antia, ainakin viitosluokkalaisille, olivat Jaanan ajatukset oppilaiden korvakoruprojektista. Oppilaat ovat suunnitelleet omia korvakorumalleja, joita myydään luokkaretkirahaston kartuttamiseksi. Jaanan inspiroimana viitoset alkavat tammikuussa rakentaa erilaisille asiakasryhmille kohdennettua mainontaa ja pyöräyttää myynnin voluuminappulaa puoli kierrosta myötäpäivään. Kolmosluokkalaiset puolestaan saivat  hyviä eväitä tammikuun peliprojektia varten.

IMG_0771.jpg

 

Mainokset

Micro:bit, VR-lasit ja korupaja

Voisiko virtuaalilasit valmistaa itse koulussa? Saako luokkaretkirahaa kerättyä myymällä itse suunniteltuja koruja? Voiko Micro:bitin avulla oppia elektroniikkaa?

Oikeat vastaukset: kyllä, kyllä ja kyllä.

Työkaluina viitosten teknoluokan valinnaiskurssilla on SketchUp-suunnitteluohjelma, laser-leikkuri, Micro:bitit ja puuhaboksi täynnä elektroniikkarakentelutarvikkeita. Korupajassa nuorten suunnittelijoiden tukena on luokanopettajaopiskelija Kreetta Blomster.

Tulevat viikot näyttävät, millaisia kapineita tästä pajailusta jää käteen, ja mikä tärkeintä, millaista oppimista matkan varrella syntyy. Monta ongelmaa on jo nyt ratkaistu ja monta onnistumisen kokemusta koettu.

Yrittäjyysprojektin huipennus Yrityskylässä

Syksyn aikana olemme tutustuneet 6.-luokkalaisten kanssa yrittäjyys-teeman sisällä talouden kiemuroihin, vertailleet yritysten ja julkisten palveluiden eroavaisuuksia, opetelleet työnhakua ja työyhteisössä toimimista, sekä perehetyneet mitä palkka, verot ja pankkien tuottamat palvelut ovat. Ennen Yrityskylä-päivää jokainen oppilas täytti työhakemuksen ja kävi työhaastattelussa. Hakemusten ja haastattelujen pohjalta luokastamme valittiin työntekijät Halpa-Halliin, Martelalle, Oulun yliopistolle, Ravintola Puistolaan ja Oulun Energialle. Työnimikkeitä riitti niin myyjästä professoriin kuin sisustussuunnittelijasta toimitusjohtajaan. Jokaiselle kuitenkin löytyi mieleinen työpaikka monien joukosta.

Tutustuimme myös yrityksen markkinointiin ja mainontaan yhteistyössä 4.-luokan tekno-oppilaiden kanssa. Saimme asiantuntijavierailijaltamme Miikka Blomsterilta vinkkejä yrityksen markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseen. Tästä tarkemmin tietoa jutussa ”Millainen asiakas, sellainen mainos”. Valmistimme tässä yhteydessä mainosjulisteet, jotka pääsivät myöhemmin Yrityskylässä tosikäyttöön.

Päivän aikana jokainen pääsi toimimaan oman ammattinsa vaatimissa tehtävissä parin työvuoron ajan. Tämän lisäksi oli kaksi vapaavuoroa, jolloin oli aika hypätä kuluttajan rooliin ja vierailla mm. pankissa, kaupoissa ja ravintolassa. Päivä alkoi ja päättyi koko kylän yhteiseen yleiskokoukseen, jossa kaikkien yritysten johtajat pitivät puheen ja ohjaajat antoivat ohjeita ja palautetta. Kokonaisuudessaan päivä oli erittäin opettavainen ja auttoi ymmärtämään monia teoriassa jo harjoiteltuja taitoja käytännön tekemisen kautta.

img_4733 img_4728 img_4727

Projektin lopuksi jokainen oppilas pääsi tekemään itsearviointia Qridin avulla. Arvioinnin kohteena olivat opittujen asioiden lisäksi oma työskentely projektin eri vaiheissa. Arviointi osoittaa, että erityisesti Yrityskylä-päivän aikana kaikki olivat täysillä mukana ja uusia asioita opittiin oman työn ja tekemisen kautta. Tästä on hyvä edetä kohti seuraavaa projektia.

Ankkalinnan ammattilaiset

Aku Ankka-lehden järjestämässä suuressa lukijakyselyssä oli selvitetty lasten unelma-ammatteja. Ankkalinnan ammattilaisista kiinnostavimmaksi oli valittu… ei suinkaan upporikas seikkailijamultimiljadööri Roope, vaan sympaattinen keksijänero Pelle Peloton! Rajakylän teknoluokkalaiset saavat taas tällä viikolla leikkiä Pelleä ja keksiä maailman hienoimman lautapelin! Onko se korttipeli, lautapeli, strategiapeli, tuuripeli, tietopeli vai liikuntapeli? Pian nähdään!

Lue Aku Ankan ammattikyselystä täältä:

http://www.hs.fi/lastenuutiset/a1478059672693

Donald Duck Figurine Profile

Kuva: Flickr

Millainen asiakas, sellainen mainos

Teknoluokan tuotesuunnitteluprojekti huipentui mainostyöpajaan, jota johti Miikka Blomster Oulun ammattikorkeakoululta. Mietimme tuotteen kohderyhmää, sekä sen markkinointiarvoa. Tärkein huomio kiinnittyi kuitenkin asiakkaaseen: Minkä ikäinen olisi tyypillinen asiakas? Onko hän tyttö vai poika? Paljonko hänellä on rahaa? Näillä avuilla oppilaat suunnittelivat videomainoksen kuvakäsikirjoituksen ja kuvasivat sen pohjalta muutamia mainoksia. Tässä niistä muutama:

Yrittänyttä ei laiteta…

”Hei! Yrityksemme on SuperBoys ja tässä on tuotteemme!”

”Etkö tykkää siivota? Ei se haittaa, koska TokoRobo tekee sen puolestasi.”

”Hybridimoottorilla varustellun skuuttimme huippunopeus on 100km/h.”

Eilen 4A:n rohkeat yrittäjät esittelivät upeat tuotteensa kuudennen luokan enkelisijoittajille. Vaikka esiintyminen oli monelle hyytävän jännittävä tilanne, ponnistus palkittiin. Jokainen yritys palkittiin reilulla rahasummalla. Lisäksi sijoittajat arvioivat kirjallisesti jokaisen yrityksen esitystä ja tuotetta, sekä antoivat suullista palautetta ryhmien toiminnasta.

Rajakylän MOK:kia, eli monialaista oppimiskokonaisuutta on jäljellä vielä kaksi päivää. Kaksi päivää on siis aikaa miettiä, mitä rahoittajilta kerätyllä summalla saadaan aikaan. Palkataanko työntekijä? Vuokrataanko toimitila? Jatketaanko tuotekehitystä? Panostetaanko mainontaan?

Kyllä! Mainontaan ainakin panostetaan, sillä maanantaina vieraaksemme saapuu todellinen mainonnan ja markkinoinnin asiantuntija, jonka opastuksella oppilaat pääsevät kuvaamaan omalle tuotteellensa vetävän mainosvideon. Siitä pian lisää!

6A-teknoluokalla yrittäjyysprojekti käynnissä

Syksyllä 2016 Rajakylän koulun ensimmäinen teknologiapainotteinen luokka on jo 6. vuosiluokalla. Aloitimme syksyn yrittäjyysprojektilla, joka 6. luokalla rakentuu pitkälti Yrityskylä-konseptin pohjalle. Tutustumme  projektin aikana moniin yhteiskunnan, talouden, työelämän ja yrittäjyyden aihealueisiin erilaisten tehtävien avulla. Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vertailemme yrityksen ja julkisen palvelun eroja, tutustumme työn hakemisen vaiheisiin ja pohdimme pankkien ja verojen merkitystä. Projekti huipentuu lokakuussa päivään Oulun Yrityskylässä, jossa oppilaat pääsevät toimimaan sekä työntekijöinä yrityksissä että kuluttajina omien vapaavuorojen aikana. Lisätietoa Yrityskylästä löydän täältä: yrityskyla.fi

Tämän projektin aikana teemme myös yhteistyötä 4A-teknoluokan kanssa keskittyen erityisesti yritysten markkinointiin ja mainontaan. Tästä osiosta luvassa lisätietoa myöhemmin syksyllä.

Teknoluokkalaiset pelitestaajina

Pelitestausta 3

Luokassamme viime syksynä vieraillut pelituottaja Sami Halonen saapui uudelleen meille vieraaksi viikko sitten keskiviikona. Tällä kertaa teknoluokkalaiset pääsivät testaamaan lähes valmista Ranegade Rockets -peliä tablet-laitteilla ja älypuhelimilla. Oppilaat innostuivat pelistä heti ja  löysivät monia hyviä seikkoja pelistä. Erityisesti pelissä olevaa kaksinpeliominaisuutta monet oppilaista pitivät mielenkiintoisena. Kehittämiskohteitakin oppilaat toki vielä viimeistelyä vaativasta pelistä löysivät.

Pelitestausta 2                   Pelitestausta 4

Oppilaiden tehtävänä oli pelaamisen ja pelin testaamisen lisäksi antaa palautetta peliin liittyen seuraavista osa-alueista: äänet, grafiikka, ohjaus ja hauskuus. Lisäksi pelin kehittäjät olivat kiinnostuneita oppilaiden kehitysideoista ja siitä, mikä pelissä oli parasta. Palautteet lähetimme sähköpostilla Sami Haloselle tiimeineen. Tästä pelistä kuullaan varmasti vielä!

Tulevat ammattilaiset yritysvierailuilla

Kevään yhteishaut ovat juuri meneillään ja yhdeksäsluokkalaisten pitää tehdä päätöksia sen suhteen missä he ensisyksynä ovat opiskelemassa. Kävimme yhdeksännen luokan teknisen työn valinnaisryhmien kanssa tutustumassa kahteen paikalliseen yritykseen ennen haun alkua. Yritykset olivat Mectalent oy sekä Nokia oyj.

Mectalent oy on Oululainen metallialan hienomekaniikkakonepaja, joka kertoo itsestään seuraavasti: ” Mectalent on laitevalmistuksen ja tarkkuusmekaniikan huippuasiantuntija. Toimintamme pääpaino on uusien teknologioiden, lääketieteen ja puolustusteollisuuden saroilla. Menetelmäkehitys, laitevalmistus, tarkkuus-, turvallisuus- ja valvontamekaniikka sekä kirurgiset laitteet ja implantit – siinä esimerkkejä työmme painopisteistä.”

Mec

Yrityksen tuotanto perustuu tarkaan CNC-työstöön. Siinä erilaisia työstökoneita ohjataan tietokoneiden avulla. Vastaavasta työstöprosessista voi katsoa videon seuraavasta linkistä. Kokeilepa tunnistaa syntyvä osa lukematta otsikkoa.  <https://www.youtube.com/watch?v=8NatiYBitAI&gt;

Yritys on loistava vierailukohde, sillä oppilaat pääsevät näkemään koko tuotantoprosessin suunnittelusta valmistuksen kautta lopputestaukseen asti. Oppilaat seurasivat tarkasti tuotantopäällikkö Pasi Niemelän yritysesittelyä. Hyvin oli jääneet yrityksen tuotteet, asiakkaat ja muut detaljit mieleen, kun vierailua jälkikäteen käytiin läpi. Kirurgiset apuvälineet ja ihmisen varaosat jäivät mieleen. Esittelyssä oli mm. erilaiset luuporat, titaaniset luuruuvit, tähystysleikkauksissa käytettävä jänteiden kiinnittämiseen tarkoitettu niittipyssy, kallonlaajennuslaite, sydänläpän apujousi ikuisella takuulla jne. Muita mielenkiintoisia tuotteita oliva mm. lentokoneiden osat ja puhelimien ja tablettien metalliset prototyyppirungot.

Toinen vierailu tehtiin viikkoa myöhemmin NOKIA oyj:n Oulun tehtaalle. Yhtiöllä on kolme liiketoiminta-aluetta: verkkoinfrastruktuuriyhtiö Nokia Networks, kartta- ja sijaintipalveluyritys HERE sekä teknologiakehitykseen ja lisensointiin keskittyvä Nokia Technologies. Oulun tehdas on keskittynyt verkkoinfraststruktuurin eli matkapuhelintukiasemien tuotekehitykseen. Nokialla saimme kattavan tietoiskun nykyisistä ja tulevista matkapuhelinverkoista, niiden merkityksestä meidän jokapäiväiseen elämäämme, niiden valmistuksesta ja testauksesta. Tutuksi tulivat mm. eri matkapuhelinsukupolvet: NMT, GSM, 3G, 4G(LTE) ja 5G. Viimeisen arkkitehtuurin kehitys on vasta aloitettu ja Oulu on siinä tällä hetkellä maailman kärjessä. Mukana Nokian lisäksi ovat Oulun Yliopisto, VTT ja liuta pienempiä yrityksiä.

Tuotealue

Mika Haapanen esittelemässä matkapuhelinverkon tukiaseman rakennetta ja toimintaa oppilaille

Pääsimme näkemään tehtaalla tuotantolinjat sekä tukiasemien testauslaboratoriot. Molemmat olivat vaikuttavia kokemuksia. Vierailun lopussa oppilailta kysyttiin, ”miltä tehdas vaikutti?”  Tähän joku vastasi, että ”monimutkaiselta”. Kieltämättä varsinkin tuotantolinjat antoivat tällaisen vaikutelman ja peruskoulun fysiikkalla esim. taajuussuotimien säätäminen ei vielä auennut kaikille. Sen sijaan testilaboratorioden maanjäristys-, pöly- ja korroosiohuoneet olivat hyvinkin konkreettisia. Mielenkiintoisia olivat myös verkonkuormitustestilaboratorio tuhansine puhelimineen sekä täysin kaiuton EMC-häiriötestaushuone.

Molemmissa yrityksissä tuli esille paljon erilaisia hyvän työntekijän ominaisuuksia. Ominaisuudet olisi voinut melkolailla vetää suoraan käsityön opetussuunnitelman tavoitteista. Mainittiin mm. monenlaiset suunnittelutaidot ja yleensäkin suunnitelmallisuus, prosessin hallinta, pitkäjänteisyys, vastuullisuus ja oma-aloitteisuus. Nokialla kuultiin myös englannin kielen osaamisen tärkeys. Englanti on nimittäin yrityksessä työkielenä ja kielitaito perusvaatimuksena työntekijöitä valittaessa.

Viearailut olivat monille oppilaille silmiä avaavia ja useampi oppilas totesi vierailuiden vaikuttavan tulevaan ammatinvalintaan. Kiitos molemmille yrityksille ja ennen kaikkea Mectalentin Pasi Niemelälle, Nokian Tiina Backmannille, Teuvo Haukipurolle sekä Mika Haapaselle.

-Jouni