Kaavoittaminen

Kaupunkiprojektissa talojen julkisivusuunnittelu käynnissä

Oppilaat ovat ryhmissä suunnitelleet oman tonttinsa tilan- ja maankäyttöä pihasuunnitelman kautta. Pihasuunnitelmassa kuvattiin tontti ylhäältä päin ja merkittiin miten tontilla sijoitetaan rakennukset, kulkuväylät, viheralueet ja muut kunkin ryhmän tontillensa haluamat ja valitsemat asiat. Mittakaavana käytettiin edelleen jo aiemmin sovittua 1:100.

Pihasuunnitelma

Kerrostaloryhmän pihasuunnitelma.

Pihasuunnitelma

Erään ryhmän omakotitalotontin pihasuunnitelma.

Pihasuunnitelmat

Pihasuunnitelmat kokonaisuudessaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pihasuunnitelmien jälkeen lähdettiin suunnittelemaan tarkemmin sitä, miltä talot näyttävät ulkoa päin. Oppilaat etsivät virikekuvia iPadien avulla samoin kuin pihasuunnitelmiakin tehdessä. Kun ryhmän jäsenten kesken oli yhdessä sovittu millainen asuinrakennuksesta tulee (rakennusmateriaali, muodot, koko yms.), lähdettiin piirtämään julkisivupiirroksia. Tässä vaiheessa otettiin huomioon ilmansuunnat eli miltä rakennus näyttää vaikkapa lännestä päin katsottuna. Jokainen ryhmän jäsen piirsi siis samasta rakennuksesta julkisivupiirroksen eri ilmansuunnasta käsin.

Julkisivupiirros

Yhden omakotitaloryhmän julkisivupiirrokset.

Tällä viikolla saamme luokkaamme vierailijan ja teemana on talonrakentamiseen liittyvät työvaiheet. Lisätietoja tästä voit lukea blogistamme lähiaikoina.

Kaupunkiprojekti jatkuu

Kouluvuoden ensimmäinen teknoprojekti on käynnistynyt nyt jo 5.-luokkalaisista koostuvan teknoluokan kanssa. Jatkamme jo viime keväänä suunnitteltua pienoiskaupunkiprojektia. Keväällä suunnittelimme ryhmissä kaupungin kaavoitusta 1:100 mittakaavaa noudattaen. Nyt näiden suunnitelmien pohjalta jaoimme pienoiskaupunkialueemme (2,5m x 2,5m) kolmeen kokonaisuuteen seuraavasti:

  • asuin- ja virkistysalue
  • teollisuusalue
  • palveluiden (kauppa, koulu, yms.) alue

Lisäksi kaupungissamme on vesistö, joka on osittain sekä asuin- ja virkistysalueen että teollisuusalueen sisällä.

Aloitimme kaavoituksen asuin- ja virkistysalueesta, joka kattaa pienoiskaupunkimme pinta-alasta puolet. Alueelle sijoitettiin omakotitalo-, rivi/luhtitalo- ja kerrostalotontteja sekä virkistys- ja puistoalue. Opettaja toteutti kaavoituksen vanerin päälle asetetun paperin avulla, jonka jälkeen järjestettiin tonttihaku. Tonttihaussa oppilaat tekivät ryhmissä tonttihakemuksen perusteluineen siitä, mitkä tontit ovat heille mieluisimpia rakennuspaikkoja ja/tai rakennustyyppejä. Tonttien jakamisen jälkeen suunnitellaan ryhmissä oman tontin käyttö eli miten sijoitamme talot, tiet, piha-alueet yms. tontin sisällä. Tämän jälkeen on vuorossa erilaisiin talotyyppeihin ja rakentamiseen perehtyminen sekä talojen suunnittelu ja rakentaminen. Talojen valmistuttua viimeistelemme piha-alueet ja yhteiset tiealueet. Puisto- ja virkistysalue toteutetaan myöhemmin omana osaprojektinaan 3D-suunnittelun merkeissä.

asuinalue_kaavoitus

Kuvassa tontti- ja aluejako asuin- ja virkistysalueen osalta (alueen koko: 1250 x 2500 mm).

Kaupunkiprojekti alkaa kaavoituksella

Kevään viimeinen projektimme kaupunkiprojekti aloitettiin tutustumalla arkkitehdin työhön ja kaavoituksen perusperiaatteisiin. Luokassamme vieraili Oulun kaupungin kaavoitusarkkitehti Eini Vasu. Hän kertoi meille arkkitehdin työstä, suunnittelussa käytettävistä työtavoista ja -välineistä, kaavoituksesta kaupunkisuunnittelun työvälineenä sekä kaupunkisuunnittelun tulevaisuuden mahdollisista suuntauksista, jotka vielä tänä päivänä ovat utopiaa. Tutkimme myös mikä merkitys on mittakaavalla ja teimme yhdessä muovailuvahasta ”mini-minät” tulevan pienoiskaupunkimme mittakaavaa (1:100) noudattaen.

Eini Vasu 1 Eini Vasu 2 Eini Vasu 3 Eini Vasu 4Kuvia kaavoitusarkkitehti Eini Vasun vierailusta.

Vierailun jälkeen pohdimme oppilaiden kanssa yhdessä mitä meidän pienoiskaupunkiimme (2,5m x 2,5m) mahtuu ja mitä sinne tarvitaan? Mittakaavaksi valittiin 1:100, joka tarkoittaa että 1 m luonnossa on meidän pienoiskaupungissamme 1 cm.  Päätimme, että pienoiskaupunkimme jaetaan kuuteen kortteliin, joihin voisi sijoitella seuraavanlaisia asioita:

* puistoalue

* liikenneväylät (tiet, junaradat…)

* asuinalueita (omakotitalot, kerrostalot, rivitalot, luhtitalot…)

* teollisuusalue (tehdas, sähkölaitos/voimala, satama, vedenpuhdistamo, vesitorni, kaatopaikka…)

* vesialue (joki, meri, järvi…)

* julkiset- ja liikerakennukset (kaupat, sairaala, poliisilaitos, paloasema, koulu…)

Näiden pohjalta oppilaat lähtivät ryhmissä piirtämään omaa suunnitelma-ehdotusta pienoiskaupungista. Kun saamme suunnitelmat valmiiksi, järjestämme kilpailun, jossa valitaan minkä suunnitelmista toteutamme yhdessä pienoiskaupungin muodossa.