Oulu

Hetkiä Oulun historiasta

Neljäsluokkalaisten monialainen oppimiskokonaisuus oli tällä kertaa yhdistelmä tiedonhakua, ryhmätyötä, tietotekstin kirjoittamista ja käsityöaskartelua. Oppilaat valitsivat Oulun historiasta itseään kiinnostavan aiheen, johon perehtyivät netissä ja kirjastossa. Tästä aiheesta kirjoitettiin tietotekstit, jotka linkitettiin pienoismalliin QR-koodien avulla. Laser-leikkuri osoittautui oivaksi työkaluksi pienoismallien rakentamisessa. Talot syntyivät sillä käden käänteessä.

Viikkoon lisämausteensa antoi Sara Wacklin, joka kirjansa välityksellä kertoi elävästi erilaisia hassuja ja uskomattomia tapauksia Oululaisten edesottamuksista.

Mainokset

5.-luokan kaupunkiprojekti etenee: Talojen rakentaminen

Kaupunkiprojektimme suunnitteluvaiheen jälkeen meillä kävivät vierailemassa Oulun kaupungin teknisen liikelaitoksen rakennusmestarit Jouni Heikkilä ja Lauri Nurmes. He kertoivat talonrakennuksen perusteista ja työvaiheista oppilaille. Talonrakennuksen kannalta olennaisimpia työvaiheita vierailijoidemme mukaan ovat: tontin raivaus ja maa-aineksen vaihtaminen; perustusten teko; rungon ja katon rakentaminen; eristeiden, ikkunoiden ja ovien paikalleen laittaminen; betonilaatan valaminen; väliseinien rakentaminen sekä pinta- ja viimeistelytyöt. Kuitenkin ennen näitä on kiinnitettävä huomiota moneen seikkaan, kuten huolelliseen suunnitteluun ja erilaisten lupien ja asiakirjojen hakemiseen ja laatimiseen. Tärkeimmäksi asiaksi talonrakennuksessa Heikkilä ja Nurmes nimesivät huolellisuuden paitsi suunnittelussa niin myös toteutuksessa.  Näin rakennamme tarkoituksenmukaisia, kestäviä ja terveitä taloja.

Talon suunnittelu ja kestävyys. (Lähde: Jouni Heikkilän ja Lauri Nurmeksen materiaali)

Talon suunnittelu ja kestävyys. (Lähde: Jouni Heikkilän ja Lauri Nurmeksen materiaali)

Lisäksi saimme nähdä ja kuulla katsauksen omakotitalorakentamisen suunnitteluun ja trendeihin eri aikakausilta. Tällä hetkellä rakennettavilta omakotitaloilta vaaditaan tehokkuutta tilankäytön ja energiankulutuksen osalta. Näin säästetään rahaa paitsi talon rakentamiskuluissa niin myös ylläpitokustannuksissa. Lopuksi vierailijamme tutustuivat oppilaiden omiin rakennusprojekteihin ja antoivat vinkkejä talojen rakentamiseen liittyen ryhmien esittämien kysymysten pohjalta.

Eri aikakausien taloja. (Lähde: Jouni Heikkilän ja Lauri Nurmeksen materiaali)

Eri aikakausien taloja. (Lähde: Jouni Heikkilän ja Lauri Nurmeksen materiaali)

Vierailijoiden käynnin jälkeen aloitimme varsinaiset rakennustyöt. Talojen rakennusmateriaalina käytimme sekavaneria. Aluksi oppilaat laskivat materiaalimenekin ja tekivät tilauksen tarvitsemastaan vanerimäärästä. Opettaja toimitti ryhmille tilatun määrän rakennusmateriaalia, josta oppilaat työstivät talonsa seinä- ja kattoelementit. Elemnetit yhdistettiin käyttämällä kuumaliimaa ja lopuksi viimeisteltiin maalaamalla.

Taloelementtien sahaaminen

Taloelementtien sahaaminen

Viimeistelyä hiomalla

Viimeistelyä hiomalla

Maalausvaihe

Maalausvaihe

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tällä hetkellä ryhmät ovat talojen kokoamis- ja maalaamisvaiheessa. Talojen valmistuttua toteutamme piha-alueet tekemiemme pihasuunnitelmien mukaisesti, jossa käytämme monipuolisesti erilaisia materiaaleja. Tähän palataan ensi vuoden puolella.

Arto Hietapelto

Kaupunkiprojektissa talojen julkisivusuunnittelu käynnissä

Oppilaat ovat ryhmissä suunnitelleet oman tonttinsa tilan- ja maankäyttöä pihasuunnitelman kautta. Pihasuunnitelmassa kuvattiin tontti ylhäältä päin ja merkittiin miten tontilla sijoitetaan rakennukset, kulkuväylät, viheralueet ja muut kunkin ryhmän tontillensa haluamat ja valitsemat asiat. Mittakaavana käytettiin edelleen jo aiemmin sovittua 1:100.

Pihasuunnitelma

Kerrostaloryhmän pihasuunnitelma.

Pihasuunnitelma

Erään ryhmän omakotitalotontin pihasuunnitelma.

Pihasuunnitelmat

Pihasuunnitelmat kokonaisuudessaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pihasuunnitelmien jälkeen lähdettiin suunnittelemaan tarkemmin sitä, miltä talot näyttävät ulkoa päin. Oppilaat etsivät virikekuvia iPadien avulla samoin kuin pihasuunnitelmiakin tehdessä. Kun ryhmän jäsenten kesken oli yhdessä sovittu millainen asuinrakennuksesta tulee (rakennusmateriaali, muodot, koko yms.), lähdettiin piirtämään julkisivupiirroksia. Tässä vaiheessa otettiin huomioon ilmansuunnat eli miltä rakennus näyttää vaikkapa lännestä päin katsottuna. Jokainen ryhmän jäsen piirsi siis samasta rakennuksesta julkisivupiirroksen eri ilmansuunnasta käsin.

Julkisivupiirros

Yhden omakotitaloryhmän julkisivupiirrokset.

Tällä viikolla saamme luokkaamme vierailijan ja teemana on talonrakentamiseen liittyvät työvaiheet. Lisätietoja tästä voit lukea blogistamme lähiaikoina.

Kaupunkiprojekti jatkuu

Kouluvuoden ensimmäinen teknoprojekti on käynnistynyt nyt jo 5.-luokkalaisista koostuvan teknoluokan kanssa. Jatkamme jo viime keväänä suunnitteltua pienoiskaupunkiprojektia. Keväällä suunnittelimme ryhmissä kaupungin kaavoitusta 1:100 mittakaavaa noudattaen. Nyt näiden suunnitelmien pohjalta jaoimme pienoiskaupunkialueemme (2,5m x 2,5m) kolmeen kokonaisuuteen seuraavasti:

  • asuin- ja virkistysalue
  • teollisuusalue
  • palveluiden (kauppa, koulu, yms.) alue

Lisäksi kaupungissamme on vesistö, joka on osittain sekä asuin- ja virkistysalueen että teollisuusalueen sisällä.

Aloitimme kaavoituksen asuin- ja virkistysalueesta, joka kattaa pienoiskaupunkimme pinta-alasta puolet. Alueelle sijoitettiin omakotitalo-, rivi/luhtitalo- ja kerrostalotontteja sekä virkistys- ja puistoalue. Opettaja toteutti kaavoituksen vanerin päälle asetetun paperin avulla, jonka jälkeen järjestettiin tonttihaku. Tonttihaussa oppilaat tekivät ryhmissä tonttihakemuksen perusteluineen siitä, mitkä tontit ovat heille mieluisimpia rakennuspaikkoja ja/tai rakennustyyppejä. Tonttien jakamisen jälkeen suunnitellaan ryhmissä oman tontin käyttö eli miten sijoitamme talot, tiet, piha-alueet yms. tontin sisällä. Tämän jälkeen on vuorossa erilaisiin talotyyppeihin ja rakentamiseen perehtyminen sekä talojen suunnittelu ja rakentaminen. Talojen valmistuttua viimeistelemme piha-alueet ja yhteiset tiealueet. Puisto- ja virkistysalue toteutetaan myöhemmin omana osaprojektinaan 3D-suunnittelun merkeissä.

asuinalue_kaavoitus

Kuvassa tontti- ja aluejako asuin- ja virkistysalueen osalta (alueen koko: 1250 x 2500 mm).

Kaupunkiprojekti alkaa kaavoituksella

Kevään viimeinen projektimme kaupunkiprojekti aloitettiin tutustumalla arkkitehdin työhön ja kaavoituksen perusperiaatteisiin. Luokassamme vieraili Oulun kaupungin kaavoitusarkkitehti Eini Vasu. Hän kertoi meille arkkitehdin työstä, suunnittelussa käytettävistä työtavoista ja -välineistä, kaavoituksesta kaupunkisuunnittelun työvälineenä sekä kaupunkisuunnittelun tulevaisuuden mahdollisista suuntauksista, jotka vielä tänä päivänä ovat utopiaa. Tutkimme myös mikä merkitys on mittakaavalla ja teimme yhdessä muovailuvahasta ”mini-minät” tulevan pienoiskaupunkimme mittakaavaa (1:100) noudattaen.

Eini Vasu 1 Eini Vasu 2 Eini Vasu 3 Eini Vasu 4Kuvia kaavoitusarkkitehti Eini Vasun vierailusta.

Vierailun jälkeen pohdimme oppilaiden kanssa yhdessä mitä meidän pienoiskaupunkiimme (2,5m x 2,5m) mahtuu ja mitä sinne tarvitaan? Mittakaavaksi valittiin 1:100, joka tarkoittaa että 1 m luonnossa on meidän pienoiskaupungissamme 1 cm.  Päätimme, että pienoiskaupunkimme jaetaan kuuteen kortteliin, joihin voisi sijoitella seuraavanlaisia asioita:

* puistoalue

* liikenneväylät (tiet, junaradat…)

* asuinalueita (omakotitalot, kerrostalot, rivitalot, luhtitalot…)

* teollisuusalue (tehdas, sähkölaitos/voimala, satama, vedenpuhdistamo, vesitorni, kaatopaikka…)

* vesialue (joki, meri, järvi…)

* julkiset- ja liikerakennukset (kaupat, sairaala, poliisilaitos, paloasema, koulu…)

Näiden pohjalta oppilaat lähtivät ryhmissä piirtämään omaa suunnitelma-ehdotusta pienoiskaupungista. Kun saamme suunnitelmat valmiiksi, järjestämme kilpailun, jossa valitaan minkä suunnitelmista toteutamme yhdessä pienoiskaupungin muodossa.

Tuotesuunnittelu, 3D-tulostus ja hiekkavalu

Aloitimme syksyn seiskaluokkien teknisen työn opinnot opiskelemalla ilmaisen SketchUp -ohjelman käyttöä.  SketchUp on helpostiomaksuttava 3D-mallinnusohjelma, ja kätevä apu tuotesuunnittelussa. Nopeimmat oppivat ohjelman käytön kahdella kerralla (6x45min), siten että pystyvät itsenäisesti käyttämään ohjelmaa tuotesuunnittelussa.

Jatkoimme sulavasti tuotesuunnitelutehtävään, jossa oppilas ideoi ja luonnosteli käsin kaulakorun riipuksen tai vastaavan pienen metalliesineen. Esineen muodon alkaessa hahmottua, piirsivät oppilaat 3D-mallin SketchUp:illa. Valmis 3D-malli tulostettiin 3D-tulostimella ja tulostetun muovimallin avulla tehtiin hiekkavalumuotti. Öljyhiekkamuottia käytettiin tinavaluun, jolloin saatiin metallinen kopio 3D-tulostimella tulostetusta kappaleesta.

3D-malliin kannattaa tehdä päästökulmaa reunoihin, joka helpottaa mallin irottamista hiekasta. Korun maksimikoko oli 40x40x5mm. Näin pienessä esineessä reunukset, tekstit ja muut pienet muodot kannattaa tehdä matalina, jotta ne eivät vaikeuta hiekkamuotin tekoa. Hyvä korkeus on 0,5-1,5 mm. Pienien muotojen toistuminen onnistuu paremmin voitelemalla muovimalli öljyllä ennen sen painamista hiekkaan.

Metallikoru viimeisteltiin viilaamalla ja hiomalla. Osa myös maalasi korunsa spray-maalilla ja hioi/kiillotti kohoumat maalaamisen jälkeen. Näin koruun saatiin ”patinointi”. Enää ei tarvinnutkaan kuin kiinnittä renkaat ja nauha, niin koru oli valmis.

Featured image  Featured image

Toutesuunnitteluprosessi voisi eri vaiheineen olla melko suoraan teollisuudesta. Featured image Featured image

Oppilaat olivat todella motivoituneita ja pääsääntöisesti innoissaan =)

Jouni

3D-laboratoriosta peliluolaan

Toukokuussa teknoluokan kevätretkellä oppilailla oli mahdollisuus päästä katsomaan, kuinka 3D-tulostusta hyödynnetään teollisuudessa ja lääketieteessä. OAMK:un uumenista löytyi niin suuri 3D-tulostin, että sillä voi tulostaa jopa ihmisen kokoisia esineitä. Myös the Cave oli nimensä veroinen. Toki jotakin piti päästä tekemäänkin. Monelle oli yllätys, että kermavaahdostakin voi tehdä ”3D-tulostuksia”!

kuva 10Muovisia työkaluja?kuva 11kuva 12kuva 53D-tulostusta

Matka jatkui Hesburgerin kautta oikeaan pelistudioon, Ludocraftiin. Alan ammattilaiset näyttivät, kuinka pelejä oikeasti suunnitellaan ja rakennetaan. Tietysti leikkimällä legoilla ja taistelemalla pehmustetuilla miekoilla… Tosi ammattilaiset voivat välillä leikkiäkin. Näin koodaaminen ja grafiikan tekeminenkin sujuu mukavammin.

kuva 1   kuva 2 kuva 6 kuva 3

Suuret kiitokset ammattikorkeakoululle ja Ludocraftille!

Suunnitelmasta tuotteeksi

Teknoluokan 3D-suunnittelujakso pähkinänkuoressa:

1. Teoriaa geometriasta, mittaamisesta ja koordinaatistosta
2. Itse keksityn hahmon luonnostelu
3. Hahmon 3D-mallintaminen Tinkercad-ohjelmalla
4. Hahmon tulostaminen Minifactory 3d-tulostimella
5. Hahmon maalaaminen pienoismallimaaleilla
6. Miniesityksen vuorosanojen kirjoittaminen
7. Miniesitys hahmoilla (videoidaan)

Mahtavaa huomata, että tällä hetkellä ollaan menossa jo viitosvaiheessa. 3D-suunnittelujakso on jo tähän mennessä sisältänyt niin monta erilaista opiskelutuokiota, että jokainen oppilas lienee löytänyt ainakin jonkun itseään inspiroivan työvaiheen, ja ennen kaikkea oppinut jotakin tärkeää.

Tinkercad on osoittautunut oivaksi 3D-suunnittelun työkaluksi. Parin tunnin harjoittelun jälkeen sitä osaavat käyttää sujuvasti niin lapset kuin aikuiset. Minifactory-tulostinta piti aluksi hieman ihmetellä. Ratkaiseva vinkki tulostuksen onnistumiseen oli sininen maalarinteippi, jolla tulostusalusta on käsiteltävä, jotta tulostettava kappale varmasti pysyy kiinni alustassa. Nyt tulostimet raksuttavat oikein mallikkaasti.

Oppilaiden englannin kielitaito on joutunut juuri sopivasti koetukselle Dylanin, Andreaksen, Jonin ja Kenin kanssa. Mukava huomata, että monen oppilaan kynnys käyttää vierasta kieltä on laskenut jakson aikana.

Tänään on vuorossa esitykset. Kohta saamme hienoa videomateriaalia näytille!
Tinkercad-tipu

14040006

Maalattuja malleja

Teknologiapainotteinen luokka Soveltajassa

Pääkaupunkiseudulla jaettava Soveltaja-lehti halusi ottaa teknologiakasvatushankkeemme tarkasteluun uusimmassa, 22.3. ilmestyvässä numerossaan. Verkkoversiosta juttu jo löytyy.

http://www.soveltaja.fi/teemat/suomi-2-0/pelle-pelottoman-paja-leonardon-ateljee/

Tämä toimii!

 TÄMÄ TOIMII !!!

Osallistuimme kolmen kuutosluokan voimin teknologiateollisuuden tukemaan Tämä toimii! – teknologiakilpailuun. Ryhmiä osallistui yhteensä 14 ja oppilaita 61.

Tämä toimii! -prosessi oli tällä kertaa tarkoitettu perusopetuksen 4. – 6. -luokille. Siinä oppilaat pääsivät 4 -5 oppilaan sekaryhmissä ideoimaan, suunnittelemaan ja rakentamaan liikkuvan lelun. Liikkeelle lähdettiin tarinalla, joka kertoo Metkulan sisarusten kekseliäisyydestä lelunrakentajina. Sen jälkeen tutustuttiin yksinkertaisiin mekanismeihin, liitoksiin, pneumatiikkaan, magnetismiin jne. Tämän jälkeen aloitettiin työskentely Metkulan sisarusten viitoittamalla tiellä. Jokainen ryhmä sai samanlaisen materiaalipaketin, josta lelu valmistettiin.

Projektia työstettiin käsityön, kuvataiteen ja äidinkielen tunneilla. Itse lelun lisäksi oppilaat tekivät lelulle mainoksen sekä pitivät päiväkirjaa työskentelystään. Projektin aikana koettiin sekä luomisen tuskaa, että onnistumisen iloa. Kaikki ryhmät saivat lelunsa kisakuntoon ja  koulun oma karsintakilpailu järjestettiin viikolla 8. koulumme teknisen työn tiloissa. Tilaisuudessa oli esillä 14 erilaista liikkuvaa lelua mainoksineen ja prosessipäiväkirjoineen. Tekijät esittelivät tuotoksiaan kolmelle muulle luokalle, jotka arvioivat lelujen kiinnostavuutta. Myös opettajat tekivät omat arvionsa.

Koulumme kaksi parasta ryhmää Flyman sekä Onko tylsää? -kuulapeli osallistuvat 19.3. Oulussa järjestettävään Pohjois-Suomen aluekilpailuun. Aluekilpailun kolme parasta ryhmää pääsee keväällä Helsinkiin valtakunnalliseen loppukilpailuun. Saapa nähdä kuinka käy. =)

Lukuvuonna 2013 – 2014 Tämä toimii! -teknologiakilpailun järjestää Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston LUMATE-keskus.
http://www.lumate.fi/tamatoimii

Jouni