sumo

Pähkäilyä ja riemunkiljahduksia ohjelmoinnin ja robotiikan parissa

Pääsiäisen jälkeen koitti kolmen päivän tiivis MOK (monialainen oppimiskokonaisuus), jonka aiheina olivat ohjelmointi ja robotiikka. Aluksi kolmosluokan tekno-oppilaat lähtivät kehittämään koodaustaitojaan code.org-sivuston tarjoamien harjoitteiden kautta. Ennen ensimmäisiä harjoituksia kuitenkin palauteltiin mieleen jo syksyllä Micro:bitin avulla opeteltuja ohjelmoinnin perusteita, ja huomattiin, että moni asia toimii samalla tavalla myös code.org-ohjelmointiympäristössä. Ohjelmoinnin taidoista mieleen jäivät ainakin toistolauseen ja ehtolauseen hyödyntäminen omassa ohjelmassa.

Ohjelmointiharjoitteiden lisäksi lähdimme tutustumaan Legon EV3-robotteihin. Lyhyen aloitusosion jälkeen oppilaat rakensivat ryhmissä helppobotit, johon ohje löytyy myös blogimme materiaalipankista. Nopeasti päästiinkin sitten jo kokeilemaan ryhmien itse nimeämien robottien ohjelmointia erilaisten harjoitushaasteiden avulla, joita löydät myös materiaalipankistamme kohdasta ”robotiikka”. Ryhmien välillä käytiin lisäksi pienimuotoisia kisoja, joista viimeisimpänä ratkottiin teknoluokan sumo-mestaruus.

MOK-jakson päätteeksi katsoimme aloitusjakson YLE:n Robomestarit-sarjasta, jossa on mukana myös oman koulumme oppilaita. Jakson lopussa kerätyn palautteen ja itsearvioinnin perusteella monella innostus robotiikkaan ja ohjelmointiin kasvoi ja uusia taitoja näinkin lyhyen jakson kautta opittiin paljon. Lisäksi ainakin ryhmätyö- ja ongelmanratkaisutaidot kehittyivät monella kolmosteknolla yhteisten ponnistusten myötä. Onnistumisen riemua ja ilonkiljahduksia ei myöskään jäänyt puuttumaan. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Arto Hietapelto

Innokas-aluemestaruuskisat 2018

Oulun Tietomaa, eli Luuppi antoi kouluaisille lämpimän kädenpuristuksen tarjoamalla hulppeat tilansa robottikisoja varten! Auditoriossa kisailivat oppilaiden rakentamat viivanseuraajarobotit, eli forulat sekä jyhkeät Sumo-robotit. Kisahuuman lisäksi nämä robotti-insinöörit pääsivät kokemaan myös Tietomaan upeita näyttelyitä. Voittaja oli molemmissa sarjoissa pokaalinsa ansainnut. Onnittelut Eero ja Samu!

 

 

Robotiikka- ja automaatioprojektin huipennus: Retki Joensuuhun

Joensuu2015Robotiikka- ja automaatioprojektimme rakentelun ja ohjelmoinnin tuotoksena valmistui robotteja kolmeen eli RoboCubJunior -lajiin: neljä pelastusrobottia,  kolme sumorobottia sekä kolme tanssirobottia. Nyt oli aika lähteä matkaan kohti Joensuun Robo-kisoja ja SciFest-tapahtumaa. Joensuussa siis näimme, koimme ja opimme paljon paitsi RoboCub-kisaan ja robotteihin liittyen niin myös erilaisia asioita tiedetapahtuma SciFestin myötä, jonne kaikki retkellä mukana olleet pääsivät kahden päivän aikana tutustumaan. Pakkasimme robottien lisäksi, vielä paikan päällä tapahtuvaa rakentelua ja ohjelmointia varten, mukaan läppärit, rakentelusarjoja, jatkojohtoja jne. Lisäksi otimme mukaan iPadit, joiden avulla jokainen ryhmä kuvasi retken tapahtumia, ja koosti saamistaan kokemuksista päiväkirjan. Päiväkirjoja esittelimme luokassa retken jälkeisellä viikolla.

Sumo1    Sumo2Sumo-lajiin osallistuneiden tunnelmia Joensuusta.

Pelastus2    Pelastus1Pelastus-lajissa riitti haastetta.

Tanssi1Harjoitusten jälkeen yhteen tanssiryhmistämme saatiin vielä taustatanssijoitakin mukaan.

Areena1  IMG_0580  Areena2Areenalla oli SciFestin valo-teemaan sopiva valaistus ja paljon mielenkiintoista nähtävää. Työskentelypaikallamme tehtiin tarvittavat parannukset robotteihin kisasuoritusten välissä.

Retken jälkeen teimme vielä ryhmissä videoita ja trailereita omista roboteista. Osa videoista lähetettiin myös Innokas-verkoston blogiin näytille ja samalla vastasimme myös Innokas-verkoston kouluille ja päiväkodeille heittämään haasteeseen tehdä ”Robotin-tarina”-videoita. Luokkamme tekemiä videoita löytyy täältä: Innokas-verkoston blogi

Kiitos kaikille retkeen ja RoboCub-kisaan osallistuneille mukavasta yhteisestä kokemuksesta! Kerätyn palautteen perusteella retki oli varsin onnistunut ja kirjasimme talteen yhdessä myös kehitysideoita tulevia kisareissuja silmällä pitäen.

Robocup Jr. – Robottipajassa

Tässä pajassa rakennetaan robotteja innokkaammin kuin Pelle Pelottoman verstaassa! Tanssirobotti kaipaa silkkipaperia terälehtiinsä ja paljetteja kylkiinsä. Sumorobotti punnitaan keittiövaa´alla ja todetaan, että ihannepainoon on vielä 200g matkaa. Kaksi jo valmista Bottia ottelee areenalla, ja toinen ajaa itse ulos. Valoantureissa on siis vielä säätämistä! Pelastusrobotti seuraa hitaasti kääntyillen mustaa viivaa ja AMK-opiskelijat antavat lisävinkkiä anturien säätämiseen. Osalaatikko putoaa lattialle jo kolmannen kerran tänään. Innostunut meteli täyttää luokan. Tunnelma tiivistyy… Ensi viikolla kisaillaan…

Kuva

KuvaKuva

Ilarin Aitakauris

Ilarin käyttämä ohjelmointiesimerkki Aitakauris on ladattavissa tästä hakemistosta Android-käyttöjärjestelmää käyttäville laitteille. Kolmella eri versiolla voi testata erilaisia painovoima-asetuksia.

https://eduouka-my.sharepoint.com/personal/markus_packalen_eduouka_fi/Documents/Aitakauris

NXT Sumo-haasteottelu

Tänään Sumo-areenalla oli tunnelmaa. Moottorit surisivat ja legopalikat taipuivat kun neljä teknologiapainotteisen luokan nxt-sumorobottia haastoi pelottavan vastustajan, robottitutkija Ilari Vallivaaran rakentaman Skorpionin. Teknoluokka oli panostanut telaketjuihin, jotka tarjoavat vahvan otteen areenan pintaan ja infrapunasensoreihin, joiden avulla robotti tunnistaa vastustajansa. Skorpionin salaisuus oli puolestaan vastustajan harhautus. Enempää Ilarin kuningasideasta en uskalla paljastaa, mutta tarkka sumoexpertti voi nähdä sen toiminnassa videolla.

Ilari avasi oppilaille ohjelmoinnin maailmaa Mindstorms-palikoiden lisäksi myös oikean mobiilisovelluskoodin kautta. Hän esitteli itse koodaamaansa Android-peliä, kaurishyppelyä, ja näytti mitä parametreja muuttamalla kauris muuttuu apulaisrehtoriksi ja painovoima kaksinkertaistuu.

Suurkiitos Ilarille (ja robottiapulaiselle, Jerelle) inspiroivasta robottipäivästä!

Oppilaiden tunnelmia Paavon maasturivierailusta

”Paavo oli mukava ja hän oli tosi kiva kun hän teki kaiken ihan meitä varten. Se maastoauto oli aika iso ja outo. Olisipa meilläkin sellainen auto.”

”Oli hauskaa että paavo kävi vierailulla, ja sekin oli hauskaa että pääsi autoon sisälle katsomaan minkälaista siellä oli. Se näytti hauskalta kun Paavo ajoi kivikasan päältä ja kaahaili.”

”Minusta oli hauskaa se kun Paavo diftasi Ranger Roverilla ja kun saatiin käydä kuskin penkillä. Oli myos kivaa käydä Ranger Roverin alla.”

”Paavon maasturissa oli 8 sylinteriä. Maasturi pääsi kivien yli. Me katsottiin kun Paavon poika ajoi videolla.”

Hevosvoimia ja laskentatehoa

Jos auton rengas on melkein kolmasluokkalaisen oppilaan korkuinen, ei ole kyse kauppakassista vaan oikeasta offroad-maasturista. Paavo Leinonen esitteli tänään teknologiapainotteiselle luokalle tosikäyttöön tuunaamaansa Range Roveria. Pihalta ei löytynyt yhtään niin korkeaa lumikasaa, että Paavo olisi voinut esitellä edes puolta auton suorituskyvystä. Onneksi metsäkaistaleesta löytyi kasa suuria kivenlohkareita, joiden yli Range kiipesi näyttävän itsevarmalla otteella.

Sekä oppilaat, että opettajat ihmettelivät auton lisävarusteita: konepellillä pyörivää tuuletinta, ulos törröttävää ilmansuodatinta, apukuskin paikalla olevaa läppäriä, gps-järjestelmää ja tietokoneohjattua bensansyöttöä, vinssistä, lisävaloista ja kameroista puhumattakaan. Oppilaat pääsivät kokeilemaan, yltävätkö jalat polkimille ja löytyykö ohjaamosta yhtään tutun näköistä ohjainlaitetta. Moni oli sitä mieltä, että pystyisi helposti ajamaan maasturia. Maastoautoiluun ei muuten tarvita ajokorttia, joten harrastuksen voi aloittaa jo vaikka kolmasluokkalaisena. Tässä näppärä vinkki vanhemmille jos jääkiekkoseurassa tai uintiryhmässä ei ole tilaa! 🙂

Luokassa mietittiin missä arjen esineissä ja asioissa on nykyaikana tietokoneita. Jos henkilöautossa voi olla jopa 39 tietokonetta, ei liene yllätys, että pieniä tietokoneita löytyy jopa leivänpaahtimista ja vessanpöntöistä. Tietokoneiden kehityskulku on ollut päätähuimaava. Ensimmäiset tietokoneet olivat luokkahuoneen kokoisia ja pystyivät laskemaan 40 jakolaskua sekunnissa. Ensimmäisisssä kotitietokoneissa 70-luvulla oli 4-bittinen prosessori, jossa oli alle 3000 transistoria. Nykyään tavallisen kannettavan tietokoneen i7-prosessorissa voi olla jopa 731 000 000 transistoria postimerkin kokoisella alueella ja se pystyy suorittamaan yli sata miljardia (100 000 000 000) laskutoimitusta sekunnissa.
Tietokoneiden muuttuessa entistä pienemmiksi myös niiden käyttötarkoituksia tulee lisää. Mitä voisi tehdä esimerkiksi kynän kärkeen sijoitettu tietokone? Tämä vierailu antoi pohdittavaa pitkäksi aikaa. Suuret kiitokset jälleen Paavo Leinoselle!

http://www.offroadoulu.com/
Materiaalia offroad-autoilusta

http://www.tietokoneopas.com/historia/
Tietokoneiden historiaa