suunnittelu

Mäkiautolla maailman ääriin

Perinteinen auto tankataan fossiilisella polttoaineella. Sähköauto ladataan sähköllä. Mäkiauto vaatii myös energiaa, nimittäin potentiaalienergiaa. Mäkiauto tankataan potentiaalienergialla silloin, kun joku nostaa sen ajorampin päähän.

Rajakylän 5A-teknon insinöörihaasteena oli tällä kertaa mäkiauton rakentaminen Legoista. Tavoitteena oli tietysti saada auto liikkumaan mahdollisimman pitkälle. Auton rakenteelle ei asetettu muita rajoitteita kuin se, että kyytiin piti saada mahtumaan Lego-figuuri.

Vaikka teollisuusvaikoilua tapahtui jonkin verran, autoista tuli yllättävänkin erilaisia. Toiset satsasivat suuriin renkaisiin ja painavaan runkoon, toiset suoriin akseleihin ja pieniin renkaisiin. Joku kokeili jopa nelivetoa. Kenties paras innovaatio oli huomio, että pelkkä yksittäinen rengas rullaa pidemmälle kuin mikään varsinainen auto. Tällaisella keksinnöllä ei valitettavasti kuitenkaan voinut voittaa kisaa.

Ympäristöopin sisältöjä ei perinteisessä mielessä opiskeltu, mutta tämän haasteen jälkeen kenellekään ei liene epäselvää, mitä tarkoittavat käsitteet ”kitka”, ”massa” ja ”potentiaalienergia”.

5.-luokan kaupunkiprojekti etenee: Talojen rakentaminen

Kaupunkiprojektimme suunnitteluvaiheen jälkeen meillä kävivät vierailemassa Oulun kaupungin teknisen liikelaitoksen rakennusmestarit Jouni Heikkilä ja Lauri Nurmes. He kertoivat talonrakennuksen perusteista ja työvaiheista oppilaille. Talonrakennuksen kannalta olennaisimpia työvaiheita vierailijoidemme mukaan ovat: tontin raivaus ja maa-aineksen vaihtaminen; perustusten teko; rungon ja katon rakentaminen; eristeiden, ikkunoiden ja ovien paikalleen laittaminen; betonilaatan valaminen; väliseinien rakentaminen sekä pinta- ja viimeistelytyöt. Kuitenkin ennen näitä on kiinnitettävä huomiota moneen seikkaan, kuten huolelliseen suunnitteluun ja erilaisten lupien ja asiakirjojen hakemiseen ja laatimiseen. Tärkeimmäksi asiaksi talonrakennuksessa Heikkilä ja Nurmes nimesivät huolellisuuden paitsi suunnittelussa niin myös toteutuksessa.  Näin rakennamme tarkoituksenmukaisia, kestäviä ja terveitä taloja.

Talon suunnittelu ja kestävyys. (Lähde: Jouni Heikkilän ja Lauri Nurmeksen materiaali)

Talon suunnittelu ja kestävyys. (Lähde: Jouni Heikkilän ja Lauri Nurmeksen materiaali)

Lisäksi saimme nähdä ja kuulla katsauksen omakotitalorakentamisen suunnitteluun ja trendeihin eri aikakausilta. Tällä hetkellä rakennettavilta omakotitaloilta vaaditaan tehokkuutta tilankäytön ja energiankulutuksen osalta. Näin säästetään rahaa paitsi talon rakentamiskuluissa niin myös ylläpitokustannuksissa. Lopuksi vierailijamme tutustuivat oppilaiden omiin rakennusprojekteihin ja antoivat vinkkejä talojen rakentamiseen liittyen ryhmien esittämien kysymysten pohjalta.

Eri aikakausien taloja. (Lähde: Jouni Heikkilän ja Lauri Nurmeksen materiaali)

Eri aikakausien taloja. (Lähde: Jouni Heikkilän ja Lauri Nurmeksen materiaali)

Vierailijoiden käynnin jälkeen aloitimme varsinaiset rakennustyöt. Talojen rakennusmateriaalina käytimme sekavaneria. Aluksi oppilaat laskivat materiaalimenekin ja tekivät tilauksen tarvitsemastaan vanerimäärästä. Opettaja toimitti ryhmille tilatun määrän rakennusmateriaalia, josta oppilaat työstivät talonsa seinä- ja kattoelementit. Elemnetit yhdistettiin käyttämällä kuumaliimaa ja lopuksi viimeisteltiin maalaamalla.

Taloelementtien sahaaminen

Taloelementtien sahaaminen

Viimeistelyä hiomalla

Viimeistelyä hiomalla

Maalausvaihe

Maalausvaihe

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tällä hetkellä ryhmät ovat talojen kokoamis- ja maalaamisvaiheessa. Talojen valmistuttua toteutamme piha-alueet tekemiemme pihasuunnitelmien mukaisesti, jossa käytämme monipuolisesti erilaisia materiaaleja. Tähän palataan ensi vuoden puolella.

Arto Hietapelto

Kaupunkiprojektissa talojen julkisivusuunnittelu käynnissä

Oppilaat ovat ryhmissä suunnitelleet oman tonttinsa tilan- ja maankäyttöä pihasuunnitelman kautta. Pihasuunnitelmassa kuvattiin tontti ylhäältä päin ja merkittiin miten tontilla sijoitetaan rakennukset, kulkuväylät, viheralueet ja muut kunkin ryhmän tontillensa haluamat ja valitsemat asiat. Mittakaavana käytettiin edelleen jo aiemmin sovittua 1:100.

Pihasuunnitelma

Kerrostaloryhmän pihasuunnitelma.

Pihasuunnitelma

Erään ryhmän omakotitalotontin pihasuunnitelma.

Pihasuunnitelmat

Pihasuunnitelmat kokonaisuudessaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pihasuunnitelmien jälkeen lähdettiin suunnittelemaan tarkemmin sitä, miltä talot näyttävät ulkoa päin. Oppilaat etsivät virikekuvia iPadien avulla samoin kuin pihasuunnitelmiakin tehdessä. Kun ryhmän jäsenten kesken oli yhdessä sovittu millainen asuinrakennuksesta tulee (rakennusmateriaali, muodot, koko yms.), lähdettiin piirtämään julkisivupiirroksia. Tässä vaiheessa otettiin huomioon ilmansuunnat eli miltä rakennus näyttää vaikkapa lännestä päin katsottuna. Jokainen ryhmän jäsen piirsi siis samasta rakennuksesta julkisivupiirroksen eri ilmansuunnasta käsin.

Julkisivupiirros

Yhden omakotitaloryhmän julkisivupiirrokset.

Tällä viikolla saamme luokkaamme vierailijan ja teemana on talonrakentamiseen liittyvät työvaiheet. Lisätietoja tästä voit lukea blogistamme lähiaikoina.

Kaupunkiprojekti jatkuu

Kouluvuoden ensimmäinen teknoprojekti on käynnistynyt nyt jo 5.-luokkalaisista koostuvan teknoluokan kanssa. Jatkamme jo viime keväänä suunnitteltua pienoiskaupunkiprojektia. Keväällä suunnittelimme ryhmissä kaupungin kaavoitusta 1:100 mittakaavaa noudattaen. Nyt näiden suunnitelmien pohjalta jaoimme pienoiskaupunkialueemme (2,5m x 2,5m) kolmeen kokonaisuuteen seuraavasti:

  • asuin- ja virkistysalue
  • teollisuusalue
  • palveluiden (kauppa, koulu, yms.) alue

Lisäksi kaupungissamme on vesistö, joka on osittain sekä asuin- ja virkistysalueen että teollisuusalueen sisällä.

Aloitimme kaavoituksen asuin- ja virkistysalueesta, joka kattaa pienoiskaupunkimme pinta-alasta puolet. Alueelle sijoitettiin omakotitalo-, rivi/luhtitalo- ja kerrostalotontteja sekä virkistys- ja puistoalue. Opettaja toteutti kaavoituksen vanerin päälle asetetun paperin avulla, jonka jälkeen järjestettiin tonttihaku. Tonttihaussa oppilaat tekivät ryhmissä tonttihakemuksen perusteluineen siitä, mitkä tontit ovat heille mieluisimpia rakennuspaikkoja ja/tai rakennustyyppejä. Tonttien jakamisen jälkeen suunnitellaan ryhmissä oman tontin käyttö eli miten sijoitamme talot, tiet, piha-alueet yms. tontin sisällä. Tämän jälkeen on vuorossa erilaisiin talotyyppeihin ja rakentamiseen perehtyminen sekä talojen suunnittelu ja rakentaminen. Talojen valmistuttua viimeistelemme piha-alueet ja yhteiset tiealueet. Puisto- ja virkistysalue toteutetaan myöhemmin omana osaprojektinaan 3D-suunnittelun merkeissä.

asuinalue_kaavoitus

Kuvassa tontti- ja aluejako asuin- ja virkistysalueen osalta (alueen koko: 1250 x 2500 mm).