yrittäjyyskasvatus

Palvelumuotoilua OP:n tapaan

Eilen teknoluokat saivat vieraakseen mielenkiintoisen henkilön: Jaana Paananen OP:n tuotekehityslaboratoriosta kertoi, millaisessa ympäristössä yrityksen parhaat ideat ovat syntyneet. Tutustuimme mm. OP-kulku ja Pivo Junior-palveluihin, jotka molemmat on tuotettu Jaanan työpaikalla. Hän piti erityisen tärkeänä, että tuotteiden ja palvelujen suunnittelijat kuuntelevat käyttäjiä ja asiakkaita.

Vierailun parasta antia, ainakin viitosluokkalaisille, olivat Jaanan ajatukset oppilaiden korvakoruprojektista. Oppilaat ovat suunnitelleet omia korvakorumalleja, joita myydään luokkaretkirahaston kartuttamiseksi. Jaanan inspiroimana viitoset alkavat tammikuussa rakentaa erilaisille asiakasryhmille kohdennettua mainontaa ja pyöräyttää myynnin voluuminappulaa puoli kierrosta myötäpäivään. Kolmosluokkalaiset puolestaan saivat  hyviä eväitä tammikuun peliprojektia varten.

IMG_0771.jpg

 

Mainokset

Yrittäjyysprojektin huipennus Yrityskylässä

Syksyn aikana olemme tutustuneet 6.-luokkalaisten kanssa yrittäjyys-teeman sisällä talouden kiemuroihin, vertailleet yritysten ja julkisten palveluiden eroavaisuuksia, opetelleet työnhakua ja työyhteisössä toimimista, sekä perehetyneet mitä palkka, verot ja pankkien tuottamat palvelut ovat. Ennen Yrityskylä-päivää jokainen oppilas täytti työhakemuksen ja kävi työhaastattelussa. Hakemusten ja haastattelujen pohjalta luokastamme valittiin työntekijät Halpa-Halliin, Martelalle, Oulun yliopistolle, Ravintola Puistolaan ja Oulun Energialle. Työnimikkeitä riitti niin myyjästä professoriin kuin sisustussuunnittelijasta toimitusjohtajaan. Jokaiselle kuitenkin löytyi mieleinen työpaikka monien joukosta.

Tutustuimme myös yrityksen markkinointiin ja mainontaan yhteistyössä 4.-luokan tekno-oppilaiden kanssa. Saimme asiantuntijavierailijaltamme Miikka Blomsterilta vinkkejä yrityksen markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseen. Tästä tarkemmin tietoa jutussa ”Millainen asiakas, sellainen mainos”. Valmistimme tässä yhteydessä mainosjulisteet, jotka pääsivät myöhemmin Yrityskylässä tosikäyttöön.

Päivän aikana jokainen pääsi toimimaan oman ammattinsa vaatimissa tehtävissä parin työvuoron ajan. Tämän lisäksi oli kaksi vapaavuoroa, jolloin oli aika hypätä kuluttajan rooliin ja vierailla mm. pankissa, kaupoissa ja ravintolassa. Päivä alkoi ja päättyi koko kylän yhteiseen yleiskokoukseen, jossa kaikkien yritysten johtajat pitivät puheen ja ohjaajat antoivat ohjeita ja palautetta. Kokonaisuudessaan päivä oli erittäin opettavainen ja auttoi ymmärtämään monia teoriassa jo harjoiteltuja taitoja käytännön tekemisen kautta.

img_4733 img_4728 img_4727

Projektin lopuksi jokainen oppilas pääsi tekemään itsearviointia Qridin avulla. Arvioinnin kohteena olivat opittujen asioiden lisäksi oma työskentely projektin eri vaiheissa. Arviointi osoittaa, että erityisesti Yrityskylä-päivän aikana kaikki olivat täysillä mukana ja uusia asioita opittiin oman työn ja tekemisen kautta. Tästä on hyvä edetä kohti seuraavaa projektia.

Ankkalinnan ammattilaiset

Aku Ankka-lehden järjestämässä suuressa lukijakyselyssä oli selvitetty lasten unelma-ammatteja. Ankkalinnan ammattilaisista kiinnostavimmaksi oli valittu… ei suinkaan upporikas seikkailijamultimiljadööri Roope, vaan sympaattinen keksijänero Pelle Peloton! Rajakylän teknoluokkalaiset saavat taas tällä viikolla leikkiä Pelleä ja keksiä maailman hienoimman lautapelin! Onko se korttipeli, lautapeli, strategiapeli, tuuripeli, tietopeli vai liikuntapeli? Pian nähdään!

Lue Aku Ankan ammattikyselystä täältä:

http://www.hs.fi/lastenuutiset/a1478059672693

Donald Duck Figurine Profile

Kuva: Flickr

Yrittänyttä ei laiteta…

”Hei! Yrityksemme on SuperBoys ja tässä on tuotteemme!”

”Etkö tykkää siivota? Ei se haittaa, koska TokoRobo tekee sen puolestasi.”

”Hybridimoottorilla varustellun skuuttimme huippunopeus on 100km/h.”

Eilen 4A:n rohkeat yrittäjät esittelivät upeat tuotteensa kuudennen luokan enkelisijoittajille. Vaikka esiintyminen oli monelle hyytävän jännittävä tilanne, ponnistus palkittiin. Jokainen yritys palkittiin reilulla rahasummalla. Lisäksi sijoittajat arvioivat kirjallisesti jokaisen yrityksen esitystä ja tuotetta, sekä antoivat suullista palautetta ryhmien toiminnasta.

Rajakylän MOK:kia, eli monialaista oppimiskokonaisuutta on jäljellä vielä kaksi päivää. Kaksi päivää on siis aikaa miettiä, mitä rahoittajilta kerätyllä summalla saadaan aikaan. Palkataanko työntekijä? Vuokrataanko toimitila? Jatketaanko tuotekehitystä? Panostetaanko mainontaan?

Kyllä! Mainontaan ainakin panostetaan, sillä maanantaina vieraaksemme saapuu todellinen mainonnan ja markkinoinnin asiantuntija, jonka opastuksella oppilaat pääsevät kuvaamaan omalle tuotteellensa vetävän mainosvideon. Siitä pian lisää!

6A-teknoluokalla yrittäjyysprojekti käynnissä

Syksyllä 2016 Rajakylän koulun ensimmäinen teknologiapainotteinen luokka on jo 6. vuosiluokalla. Aloitimme syksyn yrittäjyysprojektilla, joka 6. luokalla rakentuu pitkälti Yrityskylä-konseptin pohjalle. Tutustumme  projektin aikana moniin yhteiskunnan, talouden, työelämän ja yrittäjyyden aihealueisiin erilaisten tehtävien avulla. Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vertailemme yrityksen ja julkisen palvelun eroja, tutustumme työn hakemisen vaiheisiin ja pohdimme pankkien ja verojen merkitystä. Projekti huipentuu lokakuussa päivään Oulun Yrityskylässä, jossa oppilaat pääsevät toimimaan sekä työntekijöinä yrityksissä että kuluttajina omien vapaavuorojen aikana. Lisätietoa Yrityskylästä löydän täältä: yrityskyla.fi

Tämän projektin aikana teemme myös yhteistyötä 4A-teknoluokan kanssa keskittyen erityisesti yritysten markkinointiin ja mainontaan. Tästä osiosta luvassa lisätietoa myöhemmin syksyllä.

3D-tulostus peruskoulussa

Videokooste koulullamme toteutetuista 3D-tulostusprojekteista

3D-tulostus on yksi nopeimmin kehittyviä ja kasvavia valmistusteknologioita ja sen merkitys tulevaisuudessa tulee olemaan suuri. Gartnerin tutkimuslaitos rankkasi 3D-tulostuksen kolmanneksi tärkeimmäksi teknologiaksi 2014. Kyseessä on teknologia, joka tulevaisuudessa koskettaa jokaisen ihmisen elämää jollain tavalla, joten yleissivistyksenkin kannalta on hyvä tietää mistä on kyse.

3D-tulostuksen perustoimintaperiaate on kolmiulotteisen kappaleen rakentaminen kerroksittain ainetta lisäämällä. Kappale tulostetaan tietokoneella suunnitellun 3D-mallin mukaan. Toimivia materiaaleja on lukemattomia, mm. teräs, titaani, alumiini, monet muovit, lasi ja erilaiset komposiitit. (Lisää eri tulostustekniikoista ja materiaaleista, https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmiulotteinen_tulostus)

Tällä hetkellä 3D-tulostusta käytetään teollisuudessa ennen kaikkea tuotekehitysprojekteissa prototyyppien valmistukseen. Lisääntyvissä määrin sitä käytetään myös pienissä tuotantosarjoissa. Toisaalta tulostustekniikoiden kehittyminen mahdollistaa koko ajan uusia käyttökohteita. Airbusin uuden A350 XWB -konemallin ensimmäisessä lentovalmiissa koneessa on yli tuhat 3D-tulostimella valmistettua osaa.

Myös lääketiede on jo vuosia hyödyntänyt 3D-tulostuksen mahdollisuuksia mm. implanttien, proteesien ja yksilöllisten lastojen valmistuksessa. Itsekin tunnen useita henkilöitä, joilla on suussaan tulostettuja hampaita, jotka on asennettu esim. urheilutapaturmassa katkenneiden tilalle. Lisäksi voidaan tulostaa vaikkapa ihosoluja kerroksittain suoraan vakavaan palovammaan tai laboratoriossa toimivia verisuonia ja sydänlihasta. Visiot ovat hurjat mm. sisäelimien tulostuksen suhteen, mutta varmaa on, että tulevaisuudessa yhä useammalla meistä on kehossamme tulostamalla tehtyjä varaosia.

Rakennusteollisuus on myös ala, missä 3D-tulostuksella on valtavat mahdollisuudet. Nykyään voidaan betonista tulostaa jo kokonaisia taloja. Imatralainen yritys Fimatec on rakennustulostimien kehityksen kärkijoukoissa. Se on kehittänyt rakennustulostimen, joka tulostaa seinäelementtiin samanaikaisesti ulko- ja sisäseinää, eristettä ja asentaa raudoitukset.

Mitä hyötyä 3D-tulostuksen opettamisesta on ja mitä sen kautta voi oppia?

Tässä joitain asioita, jotka liittyvät 3D-tulostukseen ja sen avulla oppimiseen:
– Valtaosa kaikesta suunnittelusta tapahtuu nykyään tietokoneavusteisesti ja projekteissa oppilaat pääsevät siihen käsiksi 3D-mallinnuksen osalta
– 3D-mallinnus/kolmiulotteinen hahmottaminen
– geometria ja mittaaminen
– muotoilu
– materiaalitekniikka (muovit)
– erilaisia rakenteet ja lujuusoppi
– tutustuminen 3D-tulostuksen eri käyttösovelluksiin mm. teollisuudessa, lääketieteessä ja rakentamisessa

Alakoulun puolella 3D-tulostimet ovat olleet teknologiapainotteisten luokkiemme käytössä. Toteutettu on mm. kuviksen, äidinkielen ja teknisen työn yhteisprojekti, missä oppilaat käsikirjoittivat tarinan, suunnittelivat tarinan hahmojen ulkoasun sekä mallinsivat hahmot tietokoneella. 3D-mallit tulostettiin 3D-printterillä ja maalattiin, jonka jälkeen oppilaat tekivät hahmoilla animaatioelokuvan käsikirjoituksen mukaisesti. (https://rajakylatekno.wordpress.com/2014/04/09/suunnitelmasta-tuotteeksi/) Sama luokka on nyt viidennellä luokalla tekemässä kaupunkiprojektia, jossa oppilaat suunnittelevat kaupungin leikkikentille kalusteet, jotka sitten tulostetaan.

Yläkoulun puolella 3D-tulostusta on tällä hetkellä käytetty lähinnä teknisen työn opetuksessa. Seitsemännen luokan oppilaiden kanssa on harjoiteltu 3D-mallinnusta koruprojektin avulla. https://www.youtube.com/watch?v=MEcvuBwnKVM  Lisäksi 8.- ja 9.-luokan valinnaisissa on tehty osia oppilaiden omiin projekteihin. 3D-tulostusta voisi hyödyntää myös kuviksen muotoiluun liittyvissä tehtävissä. Tekstiilityössä puolestaan voisi tulostaa vaikkapa uniikit napit omaan asuun ja molemmissa edellämainituissa hyödyntää tulostettuja painolaattoja ja rullia.

Kaikki lähtee liikkelle 3D-mallinnuksesta. Peruskoulukäyttöön soveltuvia ilmaisia mallinnusohjelmia on jo useita. Tällä hetkellä käytämme 3.-5. luokilla selainpohjaista TinkerCad:ia ja siitä eteenpäin SketchUpMake-ohjelmaa. Tulostimien ohjausohjelmat kehittyvät nopeasti ja ovat jo sillä tasolla, että yläkoulun oppilaat pystyvät käyttämään niitä lyhyellä perehdytyksellä. Yksi ongelma koulukäytössä on monenlaiset asetusten säädöt, jotka eivät onnistu kuin pitkän kokemuksen kautta, mutta ne on sitten opettajan hallittava. Perusjuttuja pystyy tekemään melko helposti, mutta hastaavampien kappaleiden tulostaminen, tai eri materiaalin käyttö vaatii opettajalta aikaa perehtymiseen.

Tulostusnopeus voi olla joskus pullonkaula, mutta siinä auttaa useampi tulostin. Jos koko opetusryhmä tekee jotain tulostettavaa, on pedagogisesti järkevää on olla vähintään kaksi tulostinta, joita käytetään yhtä aikaa. Seiskaluokan koruprojektissa olen rajannut kappaleen kooksi 5x40x40mm. Keskimääräinen tulostusaika projektissa on ollut n.10 min, ja kahdella tulostimella työskentely on ollut sujuvaa. Isommissa projekteissa isompien kappaleiden tulostaminen vie helposti useita tunteja, joten tulostus käynnistetään tunnilla ja sitten tehdään jotain muuta projektiin liittyvää.

3D-tulostus on hyvä apu moneen tuotesuunnittelu- ja muotoiluprojektiin. Se mahdollistaa rakenteet, joita ei ole aikaisemmin pystynyt kouluympäristössä tekemään, kuten oppilaan itse suunnittelemat persoonalliset elektroniikan laitekotelot. Oppilaiden motivaatiotaso on myös ollut tulostusprojekteissa todella korkea. Kaiken kaikkiaan 3D-tulostus avaa kokonaan uuden ja mielenkiintoisen maailman.

-Jouni

http://www.lut.fi/documents/10633/335186/140512+Firpa+Annual+Meeting+2014+Mika+Salmi.pdf/3393d84c-4691-4774-90b2-0d0c844c14f1

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/tulostin_printtaa_uuden_ihon

http://tieku.fi/teknologia/3d-tulostus/ennatys-uusi-lentokone-sisaltaa-tuhat-3d-tulostettua-osaa

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/imatralaislaite-on-ainoa-maailmassa-ja-saattaa-mullistaa-koko-rakennusteollisuuden/5197868

Koulumme tulostimet ovat suomalaisia Minifactoryn tulostimia.  http://www.minifactory.fi/verkkokauppa/tuote-kategoria/minifactory-3d-tulostin/

Muita koulukäytössäkin testattuja tulostinvalmistajia ovat mm. toinen suomalainen Prenta ja hollantilainen Ultimaker

 

 

Tuotesuunnittelu, 3D-tulostus ja hiekkavalu

Aloitimme syksyn seiskaluokkien teknisen työn opinnot opiskelemalla ilmaisen SketchUp -ohjelman käyttöä.  SketchUp on helpostiomaksuttava 3D-mallinnusohjelma, ja kätevä apu tuotesuunnittelussa. Nopeimmat oppivat ohjelman käytön kahdella kerralla (6x45min), siten että pystyvät itsenäisesti käyttämään ohjelmaa tuotesuunnittelussa.

Jatkoimme sulavasti tuotesuunnitelutehtävään, jossa oppilas ideoi ja luonnosteli käsin kaulakorun riipuksen tai vastaavan pienen metalliesineen. Esineen muodon alkaessa hahmottua, piirsivät oppilaat 3D-mallin SketchUp:illa. Valmis 3D-malli tulostettiin 3D-tulostimella ja tulostetun muovimallin avulla tehtiin hiekkavalumuotti. Öljyhiekkamuottia käytettiin tinavaluun, jolloin saatiin metallinen kopio 3D-tulostimella tulostetusta kappaleesta.

3D-malliin kannattaa tehdä päästökulmaa reunoihin, joka helpottaa mallin irottamista hiekasta. Korun maksimikoko oli 40x40x5mm. Näin pienessä esineessä reunukset, tekstit ja muut pienet muodot kannattaa tehdä matalina, jotta ne eivät vaikeuta hiekkamuotin tekoa. Hyvä korkeus on 0,5-1,5 mm. Pienien muotojen toistuminen onnistuu paremmin voitelemalla muovimalli öljyllä ennen sen painamista hiekkaan.

Metallikoru viimeisteltiin viilaamalla ja hiomalla. Osa myös maalasi korunsa spray-maalilla ja hioi/kiillotti kohoumat maalaamisen jälkeen. Näin koruun saatiin ”patinointi”. Enää ei tarvinnutkaan kuin kiinnittä renkaat ja nauha, niin koru oli valmis.

Featured image  Featured image

Toutesuunnitteluprosessi voisi eri vaiheineen olla melko suoraan teollisuudesta. Featured image Featured image

Oppilaat olivat todella motivoituneita ja pääsääntöisesti innoissaan =)

Jouni

Mainostoimistohommia Uleåborgin tapaan

IMG_0167 IMG_0162 IMG_0163

Kiitos Mika Pyhähuhta ja Laboratorio Uleåborg!

http://www.uleaborg.com/

 

Firman nimi?

Logo?

Slogan?

Mainonta?

Nämä käsitteet merkattiin vielä eilen aamupäivällä teknoluokan yrittäjyyskasvatussuunnitelmaan kysymysmerkeillä, mutta tänään ne ovat jo vanhoja tuttuja. Syynä muutokseen on Mika Pyhähuhta, joka vieraili luokassa näyttämässä, miten ammattilainen rakentaa yrityksen ja tuotteen ympärille toimivan julkisen teeman, visuaalisen ilmeen ja kohderyhmään vetoavaa retoriikkaa.

Iloinen vasikka? härän silhouetti? Hullusilmäinen lehmä? Mikan johdolla pääsimme pohtimaan mm. millainen logo sopisi (ja ei sopisi) kotimaista makkaraa valmistavalle makkaratehtaalle. Logo rakentaa firman ja tuotteen imagoa ja toimii samalla mainoksena. Kenelle mainos sitten suunnataan? Makkaraa syövälle perheenisälle vai äidille, joka tavallisesti hoitaa kauppareissut? Haarukkasilhuetti ja siinä paistettu makkara… Olisiko siinä logo makkaratehtaalle?

Mutta… Montako piikkiä haarukassa pitäisi olla? Mitä jos haarukka näyttää baskeripäiseltä humanoidilta? Mitä jos makkara on väärän värinen? Mitä jos firman nimi olisikin Finnmakkara? Korostaisiko se kotimaista laatua, mutta mahdollistaisi samalla myös yrityksen laajentumisen ulkomaille? Nämä kysymykset osoittavat, että oppilaat olivat alusta loppuun mukana Mikan johdattelemilla ajatuspoluilla.

Samoja polkuja kulkevat ajatukset kulkevat myös tänään, kun oppilaat pääsevät miettimään omien tuotteidensa ja firmojensa brändäämistä.

Vielä lopuksi linkit Mikan esittämiin mainosvideoihin. Nämä ovat todellisia helmiä!

 

 

 

Afternoon Pitchfest

Rahoittajat ovat liikkeellä. Kolmasluokkalaisten taskut pullistelevat setelinipuista. Yrittäjät seuraavat jännittyneinä toistensa esityksiä ja odottavat omaa vuoroaan. Tuleeko tuotteestamme rahoittajien suosikki vai jääkö iltapäivän tulos nollaan euroon. Ensimmäinen ryhmä jakaa setelinsä, ja ihme! Kaikki ryhmät saavat melko reilusti rahaa. Vielä on jäljellä toinen kierros, uusi mahdollisuus tsempata esitystä ja vakuuttaa rahoittajat. Jälleen kerran kaikki tuotteet saavat rahoitusta!

Hienoa 4A! Teknoluokasta löytyy yrittäjähenkeä! Kiitokset myös kolmannen luokan enkelisijoittajille! Uskomme, että tämä on tuottoisa liiketoimi.

 

IMG_0161IMG_0158 IMG_0157 IMG_0156 IMG_0154 IMG_0152 IMG_0151