Kuukausi: marraskuu 2017

Tee se itse VR-lasit

VR tarkoittaa paitsi Valtion Rautateitä, myös virtuaalitodellisuutta, Virtual Reality:ä. Siinä ajatus on upottaa käyttäjä digitaalisesti luotuun todellisuuteen (Immersio). Käyttäjä voi katsella ympärilleen, liikkua ja toimia virtuaalitodellisuudessa virtuaalilasien kautta. Laseja on laaja kirjo, joista kenties tunnetuimpia ovat mallit Samsung Gear VR, Playstation VR ja HTC VIVE. Kalliit laitteet tarjoavat tarkan, sujuvan ja immersiivisen virtuaalitodellisuuskokemuksen, mutta myös pikkurahalla pääsee kurkistamaan virtuaalimaailmaan.

Mobiili VR:ssä kännykästä tehdään virtuaalitodellisuuslaite lataamalla siihen asiaan kuuluva sovellus ja asettamalla se VR-silmikkoon. Silmikossa on linssit, joiden läpi käyttäjä katsoo kännykän ruutua. Kun ruudulla pyörivän videon tai pelin näkymä jaetaan sopivasti erikseen molemmille silmille, syntyy stereonäön tuottama syvyysvaikutelma. Kännykässä olevan gyroskoopin kautta sovellus mukautuu käyttäjän pään liikkeisiin, jolloin tämä voi katsella ympärilleen virtuaalisessa maailmassa tai 360-videossa.

Mobiili VR:n pääset helposti käsiksi Googlen nerokkaan Cardboard:n kautta. Vastaavat virtuaalilasit voit valmistaa helposti itsekin, joko leikkaamalla pahvista Googlen vapaasti jaettavan mallin mukaan tai rakentamalla Rajakylän teknoluokan suunnittelemat premium-mallin mobiili VR-lasit.

Mainokset

Teknoluokan malli ajankohtaisempi kuin koskaan

Viime aikoina mediassa on paljon ollut esillä etenkin kaksi opetukseen liittyvää laajempaa kokonaisuutta: Tyttöjen vähäinen hakeutuminen tekniikan alalle sekä poikien koulumenestys . Suomalaiset tytöt ovat maailman huippuja luonnontieteissä perusopetuksen aikana, mutta silti ani harva valitsee teknologiaan liittyvän jatko-opiskelupaikan. Kansantalouden kannalta olisi äärimmäisen tärkeää saada valjastettua merkittävästi suurempi osa tästä osaamispääomasta tekniikan pariin. Me pyrimme innostamaan tyttöjä kiinnostumaan teknologiasta teknologiapainotteisen luokan mallin kautta. Parhaillaan 5. luokkalaiset mm. suunnittelevat ja valmistavat pukinkonttiin ostettavaksi koruja, joilla kartutetaan luokkaretkikassaa. Osa luokasta kehittää samaan aikaan VR-laseja, jotka niinikään valmistunevat juuri sopivasti joulun alla, tässäkin vinkki joululahjaksi. Mikä olisikaan parempi tapa innostaa lapsia pienestä pitäen yrittäjyyteen, tuotesuunnitteluun ja designiin. 3. luokan teknot työstävät parhaillaan pehmolelulle led-valaisinta, joka auttaa luokan maskottia selviämään pimeästä talvesta kotipesässään. Myöhemmin valosta on iloa myös oppilaiden kotona esim. nukkekodissa tai yövalaisimena.

Teknoluokkamallilla on havaintojemme mukaan merkittävä vaikutus etenkin poikien koulumotivaatioon ja sitä kautta oppimistuloksiin. Monet pojat ovat arkielämän ongelmien, vierailujen/vierailijoiden ja tekemällä oppimisen kautta innostuneet opiskelusta. He ovat huomanneet teorian ja käytännön välisiä yhteyksiä ja saaneet ratkoa itseään askarruttavia teknologisia pulmia. Vielä tällä hetkellä teknologiapainotteisen luokan mallin toimivuudesta ei ole tutkimustuloksia saatavilla, mutta vuoden sisällä luokan toiminnasta on tarkoitus valmistua ainakin kolme julkaisua: yksi artikkeli kasvatustieteelliseen julkaisuun sekä kaksi pro gradu –tutkielmaa.

Tämä syksy on ollut teknologiapainotteisen luokan juhla-aikaa, sillä koulumme ensimmäinen teknoluokka siirtyi jo yläkoulun puolelle. Lisäksi suurta iloa on aiheuttanut se, että olemme saaneet luotua ympärillemme lähes koko maan kattavan teknoluokkaverkoston, jonka toimintaa voi seurata yhteisestä blogistamme. Viime keväänä kokoonnuimme ensimmäisen kerran täällä Oulussa. Seminaarissa tulevat teknoluokkien vetäjät tutustuivat teknologiapainotteisten luokkien teoriataustaan, teknologiateollisuuden merkitykseen kansakunnallemme, yritysyhteistyöhön, meidän tekemiimme projekteihin ja niin edelleen. Luonnollisesti verkostoituminen on aina yksi tärkeimmistä asioista tällaisissa seminaareissa. Syksyn 2017 ensimmäinen yhteinen teknoluokkien lähitapaaminen toteutettiin Kuopiossa 9.-10.11.2017. Mukana oli runsas osanotto teknoluokkatoimijoita Kuopiosta, Lappeenrannasta, Oulusta, Lapualta, Rovaniemeltä sekä Espoosta. Kahden päivän aikana esiteltiin teknoluokan käynnistymistä eri paikkakunnilla, kouluttauduttiin 3D-suunnittelun, Micro:bit- ja Lego Mindstorms EV3- robotiikan ihmeelliseen maailmaan, käytiin tutustumassa lääketieteellisiin robotiikkajärjestelmiin New Iconin vieraana sekä suunniteltiin yhdessä tulevaa. Syksyn aikana teknoluokkien toiminta on pyörähtänyt mahtavasti käyntiin ympäri Suomen ja tästä on erittäin hyvä jatkaa lukuvuotta eteenpäin!

Keskeinen osa teknologiapainotteisten luokkien toimintaa on yritys- ja korkeakouluyhteistyö. Suuri kiitos lukuisille koulun ulkopuolisille tahoille, joiden kanssa meillä on ollut kunnia saada työskennellä useissa teknoprojekteissamme. Toivottavasti yhteistyö jatkuu ja saamme mukaan myös muita innokkaita oman alansa erityisosaajia tuomaan omaa henkistä pääomaansa tulevaisuuden teknologiatoivojen opintiellä. Onneksemme olemme myös mukana Innokas-verkostossa, josta olemme saaneet, ja tiedämme saavamme tulevaisuudessakin, paljon tukea, apua ja yhteistyömahdollisuuksia. Teknologiapainotteisten luokkien toiminta on herättänyt paikallisissa yrityksissä suurta kiinnostusta ja kiitosta myös siksi, että heillä on viime vuosina ollut ajoittain ongelmia saada motivoituneita ja osaavia työntekijöitä. Meidän yhteinen visiomme on, että teknoluokkamallin leviämisen myötä yrityksille on jatkossa runsaasti tarjolla juuri heidän tarpeisiinsa sopivia teknologiataitajia.

Valtaosa tekno-opeistamme on saanut koulutuksen teknologiapainotteisessa luokanopettajakoulutuksessa Oulun yliopistolla. Oppi-isänämme oli tuolloin todellinen teknologiakasvatuspioneeri Matti Lindh. Valitettavasti Matille ei ole löytynyt yrityksistä huolimatta seuraajaa. Jaakko Nykänen ja Mika Korhonen tekevät ansiokasta työtä teknologiakasvatuksen eteenpäinviemiseksi, mutta teknologiakasvatuksen lehtorin puuttuessa teknologiakasvatus on jäämässä varjoon Oulun kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Tämä on todella harmillista, sillä teknologiakasvatus on juuri nyt uuden OPS:n ja teknologistuvan yhteiskunnan myötä ajankohtaisempaa kuin koskaan. Kokemuksemme mukaan myös teknologiapainotteisen luokanopettajakoulutuksen läpikäyneet opiskelijat revitään käsistä työelämään, koska heillä on sellaista pedagogista ja teknologista osaamista, jota koulumaailmassa tarvitaan. Teknologiakasvatuksen näkökulmasta on hienoa, että Helsingin yliopisto on perustamassa teknologiakasvatuksen professuuria, mutta näin oululaisin silmin katsottuna teknologiakasvatuksen valtikan menettäminen Helsinkiin tuntuu luonnollisesti samalla pahalta.

Mikäli sinua kiinnostaa aloittaa teknologiapainotteinen luokka, niin ota rohkeasti yhteyttä! Mukavaa joulun odotusta,
Rajakylän teknotiimi

Oulussa luodaan uutta

”Uutta luovat monialaiset oppimiskokonaisuudet”-koulutuksen nimi on niin pitkä, että harva opettaja ehtii lukea sitä loppuun koulutuskalenterista tai sähköpostimainoksesta välituntikiireiden keskellä. Onneksi 17 opettajaa Oulusta ja lähialueilta oli ehtinyt. Tällaisella porukalla vietimme tiistain ja keskiviikon kouluttautumassa digitaalisten työkalujen parissa ja suunnittelemassa monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Oulun työpajoissa saattoi aistia oikein luovan ja dynaamisen tekemisen meiningin!

Koulutuspäivät olivat osa Innokas-verkoston järjestämää toukokuuhun asti kestävää koulutuskokonaisuutta, jossa opettajat seitsemällä eri paikkakunnilla kokoontuvat yhtä aikaa suunnittelemaan oppiaineita ja laaja-alaista osaamista yhdisteleviä monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Ohjelmassa on etäluentoja Helsingistä sekä koulutusta ja tehtäviä paikallisissa ryhmissä. Ideana on, että joka paikkakunnalla toteutettavissa monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa, eli MOK:eissa, käytetään innovaatioprosessia omasta lähiympäristöstä nousevien ongelmien ratkaisemiseen. Prosessin aikana oppilaat ideoivat, suunnittelevat ja rakentavat tuotteen, joka ratkaisee ongelman.

Kun ongelmanratkaisua harjoiteltiin Oulussa, tuloksena oli mm. korishenkinen roskakori, johon on mukava heitellä roskia, läksyistä muistuttava infotaulu-sovellus ja personoitava ja vaatteita kuivattava oppilaan oma kaappi koulun käytävälle. Mielenkiinnolla odotan, millaisia keksintöjä oppilaat itse tuottavat kevään MOKeissa.

Markus Packalén, Luokanopettaja, kouluttaja, Rajakylän koulu, Oulu

Micro:bit, VR-lasit ja korupaja

Voisiko virtuaalilasit valmistaa itse koulussa? Saako luokkaretkirahaa kerättyä myymällä itse suunniteltuja koruja? Voiko Micro:bitin avulla oppia elektroniikkaa?

Oikeat vastaukset: kyllä, kyllä ja kyllä.

Työkaluina viitosten teknoluokan valinnaiskurssilla on SketchUp-suunnitteluohjelma, laser-leikkuri, Micro:bitit ja puuhaboksi täynnä elektroniikkarakentelutarvikkeita. Korupajassa nuorten suunnittelijoiden tukena on luokanopettajaopiskelija Kreetta Blomster.

Tulevat viikot näyttävät, millaisia kapineita tästä pajailusta jää käteen, ja mikä tärkeintä, millaista oppimista matkan varrella syntyy. Monta ongelmaa on jo nyt ratkaistu ja monta onnistumisen kokemusta koettu.