Kaupungilla

3A-teknoluokan mielestä kaupungissa on syytä olla ainakin pizzeria, eläintarha, poliisiasema, kirjasto, uimahalli, hotelli, kahvila, karkkikauppa ja lentokenttä. Toki tarvitaan puistoja ja vesistöjä elävöittämään tunnelmaa. Liikenne ei suju ilman liikennemerkkejä, eikä uimarannalla ole kivaa ilman vesitrampoliinia.

3A:n teknoprojektissa on opiskeltu kaupunkisanoja englanniksi, maalailtu kaupungin silhuetteja ja kirjoitettu kaupungin asukkaiden elämästä. Ja koska #tekno, kaupunki on tietenkin myös rakennettu.

Joku sotkeutui kuumaliimaan ja toinen unohti parinsa jonnekin, mutta lopulta kaupunki saatiin kasaan. Siispä kohti uusia seikkailuja!

Tietokone on osista tehty

6A-teknoluokkalaiset ovat ottaneet tänä syksynä totuttua suoraviivaisemman lähestymistavan tieto- ja viestintätekniikkaan. Lähestyimme tällä kertaa tietokoneita ruuvimeisseleiden ja porakoneiden kanssa.

Koulun vanhojen läppäreiden sisältä löytyi huomattava määrä elektroniikkaa. Jotkut osat, kuten emolevy, prosessori, DVD-asema ja kovalevy olivat selvästi tunnistettavissa, mutta esim. BIOS-piirin tai integroidun näytönohjaimen löytäminen oli haastavampaa. Osista kerätään näyttely Mediateekin seinälle, jotta myös muut oppilaat pääsevät tutustumaan tietokoneen sisuskaluihin.

Talo Masalle

Neljän päivän intensiivisen työskentelyn jälkeen viitosluokkalaiset saivat viimein valmiiksi talon luokan lemmikki-triceratopsille, Masalle. Talossa on viisi huonetta: Makuuhuone, olohuone, sauna, discohuone ja lääkärihuone. Näillä luulisi yhden liitukautisen jättiläisen pärjäävän.

Huoneiden sisustus on tyrmäävä, mutta parasta talossa on automaattiset järjestelmät: Kun ohjain-Micro:bitin A-painiketta painaa, lähtee radiosignaali huoneissa oleviin Micro:biteihin, jotka käynnistävät automaattisia järjestelmiä: Discotilassa läpinäkyvän akryylilattian alla pyörivät ledit sateenkaareen kaikissa väreissä. Makuuhuoneen ovi aukeaa servomoottorin avulla ja olohuoneen kattokruunu alkaa hohtaa punaisena. Niin, ja tietenkin myös kiuas tärähtää päälle!

Suuret kiitokset LET-maisteriohjelman opiskelijoille hienosta projektista! Näitä lisää! Lähetetäänkö seuraavaksi Masa avaruuteen? Vai mitä keksitään? Kalautetaan viisaat päät lujasti yhteen!

Artikkelikuva: Wikimedia Commons

Mehän ollaan niinku töissä täällä!

Näin intensiivistä projektia ei teknoluokassa olla vielä nähty. Joku oppilas kommentoikin, ettei tämä tunnu enää koululta vaan työltä, siis positiivisessa merkityksessä. Fiiliksen voi hyvin ymmärtää. Työskentely on ollut lähestulkoon ammattilaistasoa.

Luokan lemmikkidinosaurus, Masa tilasi meiltä talon ja taloon elämää helpottavia älykkäitä järjestelmiä. Mikäs siinä, teknoluokkalaiset tarttuivat toimeen ja suunnittelivat Oulun yliopiston LET-maisteriohjelman opiskelijoiden ohjauksessa taloon olohuoneen, makkarin, saunan, diskon ja ensiapuhuoneen. Mitäpä muuta 65 miljoonaa vuotta sitten elänyt Triceratops voisi enää toivoa!?

Ensimmäisen päivän työtunnit kuluivat ryhmäytymiseen, tiedonhankintaan, suunnitteluun, luonnosteluun ja töiden jakamiseen. Toisena ja kolmantena päivänä pyöräilimme ihan oikean työmatkan Oulun yliopiston FabLabiin, jossa huoneet valmistettiin laserleikkurilla. Sähköratkaisuja, älyä ja valoa saatiin aikaan Micro:biteillä, joka tässä vaiheessa syksyä on jo hyvinkin tuttu työkalu. Sisustusta ja huonekaluja rakennettiin rautakaupan näytepalamateriaaleista ja tulostettiin 3d-tulostimilla. Kun työskentely flow hiipui, lisää tehoja kerättiin kevyellä työpaikkaluonaalla yliopiston Subwayssa.

Miltä Masan talo näyttää? Se julkaistaan seuraavassa postauksessa. Alla vähän esimakua tulevasta.

Hetkiä Oulun historiasta

Neljäsluokkalaisten monialainen oppimiskokonaisuus oli tällä kertaa yhdistelmä tiedonhakua, ryhmätyötä, tietotekstin kirjoittamista ja käsityöaskartelua. Oppilaat valitsivat Oulun historiasta itseään kiinnostavan aiheen, johon perehtyivät netissä ja kirjastossa. Tästä aiheesta kirjoitettiin tietotekstit, jotka linkitettiin pienoismalliin QR-koodien avulla. Laser-leikkuri osoittautui oivaksi työkaluksi pienoismallien rakentamisessa. Talot syntyivät sillä käden käänteessä.

Viikkoon lisämausteensa antoi Sara Wacklin, joka kirjansa välityksellä kertoi elävästi erilaisia hassuja ja uskomattomia tapauksia Oululaisten edesottamuksista.

Oulun linna

Suuri tulipalo

Sepän pajassa

Sara Wacklin muistelee.

Tervanpolttoa

Torielämää

Maatilan elämää

Oulun pommitus

Kaupungin kasarmit

FabLab4School

Teknoluokan hirsitaloprojekti huipentui tällä viikolla kaksipäiväiseen vierailuun Oulun yliopiston FabLabissa. Meidän luokan mattoveitset, sahat, kuumaliimat ja balsahirret olivat kyllä ”so last week” verrattuna FabLabin jääkaapin kokoiseen 3D-tulostimeen, laser-leikkureihin, CNC-jyrsimiin. Perinteisen ja modernin käsityön kohtaaminen tuotti kuitenkin paljon mielenkiintoista tekemistä ja erityisesti oppimista.

Hirsitalo tarvitsee tietysti valot. Tätä tarkoitusta varten leikkasimme poikki kasan USB-johtoja, ja juotimme niiden päähän vastukset ja LED:it. Rakensipa joku johtoon kytkimenkin. Tiesitkö, että USB-johdon musta ja punainen johto tarjoavat 5V jännitteen. Tämä riittää mukavasti pienten sähkölaitteiden pyörittämiseen.

Monen oppilaan mielikuvitusta kutkutti eniten laser-leikkuri. Inkscapella sai helposti piirreltyä avaimenperiä ja laatikkotaloja, jotka sitten leikattiin MDF-levystä. Tätä täytyy saada lisää!

Uusi tuttavuus oli Innokas-verkoston teknoluokalle tarjoama mikrokontrolleri, BBC MicroBit. Oppilaat saivat hetkessä aikaan LED-hymynaamoja, lämpömittareita ja Kivi-Paperi-Sakset -pelejä. Laitteeseen on integroitu hurja määrä sensoreita, esim. lämpötilasensori, kiihtyvyyssensori, valosensori ja kompassi. Lisäksi laitteen saa bluetoothilla kiinni kännykkään. Parasta on kuitenkin verkkopohjainen ohjelmointiympäristö, jossa voi käyttää useita eri kieliä Pythonista lohko-ohjelmointiin.

Täytyy antaa kiitos ja kumarrus FabLabin Antille ja Ivanille, jotka antoivat asiantuntijuutensa oppilaiden käyttöön. Ehkä vierailun onnistumista kuvaavat parhaiten nämä oppilaiden suusta kuulemani lauseet: ”Ehkä minusta sittenkin voisi tulla isona ohjelmoija!”, ”Mistä näitä ledejä, vastuksia ja tinaa voi ostaa?” ja ”Saako tänne jäädä vielä pidemmäksi aikaa?”.

Vastusten resistanssi laskettiin tarkkaan ennen juottamista.

Jee! Evästauko!

Laser-leikkurin valo on niin tehokas, että se leikkaisi sormenkin poikki.

3D-suunnittelua unplugged

Nolla!

Blocks-ohjelmointikieltä

 

Tasakerta ja piilukirves

Nämä käsitteet, sekä monta muuta uutta ja mielenkiintoista asiaa tulivat tutuiksi hirsirakentamisen ammattilaisen, Eetu Marjakankaan vieraillessa Rajakylän teknoluokassa. Eetun ajatukset ja kokemukset toivat mukavasti käytännön näkökulmaa oppilaiden omien hirsitalojen rakentamiseen. Oppilaiden kysymyksiin esim. hirsitalon eristävyydestä ja katon rakentamisesta löytyi asiantuntevia vastauksia. Kenties parhaiten mieleen jäi Eetun mukanaan tuoma pienoismalli, jonka avulla oli helppoa havainnollistaa ristisalvokset sekä hirren ylä- ja alapinnan muoto.

Ensi viikolla hirsitaloprojekti jatkuu Oulun yliopiston FabLabissa.

Luokassa vedetään hirsiä.

Mutta ei silti nukuta! Kyse on 4A-teknoluokan hirsitaloprojektista. Näistä mökeistä tulee hieman tavallista omakotitaloa pienempiä, mutta muuten aivan oikeaoppisia hirsitaloja. Sahaamme hirret balsapuusta suunnitelmien mukaiseen määrämittaan, veistämme oikeat salvokset ja kokoamme rungot ihan itse. Ensi viikolla luokkaan saapuu oikea rakennustarkastaja tutkimaan työn laatua, joten on parasta pitää taso korkealla!

Vettä pitävä katto olisi tarkoitus rakentaa parin viikon päästä Oulun yliopiston FabLabissa, jossa askartelemme taloon myös led-valaistuksen. Nopeimmat talonikkarit pääsevät kenties yhdistämään projektiin myös hieman ohjelmointia BBCMicroBit-mikrokontrollerien avulla.

Hirsitaloprojekti on osa teknologiapainotteisten luokkien Kaupunki-teemaa.

Balsa katkeaa näppärästi ilman suurempia työstölaitteita.